Kirkkoon kuuluminen vaihtelee rajusti hiippa­kunnittain – alueelliset erot kasvaneet entisestään

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2021 lopussa 3 689 998 ihmistä. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on noin 66,5 prosenttia, Kirkon viestintä kertoo tiedotteessaan.

Vuotta aiemmin kirkon jäseniä oli 67,7 prosenttia suomalaisista.

Alueelliset erot kirkkoon kuulumisessa ovat kasvaneet. Eniten kirkkoon kuuluttiin viime vuonna ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnassa, jossa kirkon jäseniä oli 75,8 prosenttia väestöstä. Myös Oulun, Lapuan, Kuopion ja Mikkelin hiippakunnissa kirkon jäsenten osuus oli yli 70 prosenttia.

Helsingin hiippakunnassa kirkkoon kuului 51,4 prosenttia väestöstä. Espoon hiippakunnassa jäseniä oli noin 60 prosenttia, Turun ja Tampereen hiippakunnissa hiukan alle 70 prosenttia.

Uusien hyvinvointialueiden mukaan tarkasteltuna kirkkoon kuuluminen oli yleisintä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa 82,7 prosenttia alueen väestöstä kuului kirkkoon. Alhaisinta kirkkoon kuuluminen oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (51,8 prosenttia) ja Länsi-Uudellamaalla (58,8 prosenttia). Helsingin kaupunki vastaa itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Helsingissä kirkkoon kuuluvuus oli 48,9 prosenttia.

Lukuihin vaikuttavat liittyneet, eronneet, kastetut ja kuolleet

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän muutoksiin vaikuttavat kirkkoon liittyneiden, kirkon jäsenyydestä eronneiden, alle 1-vuotiaiden kastettujen sekä vuoden aikana kuolleiden määrät. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle 1-vuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta.

Kirkosta erosi viime vuonna 55 848 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli noin 48 100. Kirkon jäseneksi kastettuja, alle 1-vuotiaita lapsia oli 26 720. Kastettujen määrään vaikuttaa syntyvyys. Vuoden 2020 aikana luku oli noin 24 900. Kuolleiden määrä oli 46 522.

Kirkkoon liittyneiden määrä oli 20 422. Luku sisältää kuitenkin poikkeuksellisen paljon alle 1-vuotiaita, jotka on ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu. Liittyneiden määrässä ei siten ole tapahtunut suurta muutosta suhteessa aikaisempaan.

Lue myös:

Ennakkoarvio: Kirkon jäsenten osuus väestöstä 66,6 prosenttia – kirkosta eronneiden määrä kasvoi viime vuodesta

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Kirkkoon kuuluminen vaihtelee rajusti hiippakunnittain – alueelliset erot kasvaneet entisestään

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliArkkipiispa Tapio Luoma pääsi sairaalasta, toipuminen jatkuu kotisairaala­hoidossa
Seuraava artikkeliRuotsalais­piispa sai potkut, syynä avioliiton ulkopuolinen suhde hiippa­kunnan työntekijään

Ei näytettäviä viestejä