Kirkkomusiikin tieteellinen professuuri lakkautetaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla Helsingissä. Aiemmin kirkkomusiikin alalla on ollut sekä tieteellisiä että taiteellisia professuureja. Lakkautuksen myötä loppuu viimeinen kirkkomusiikin tieteelliseen tutkimukseen keskittynyt professuuri.
– Tilanne on akateemisesta näkökulmasta outo. Meillä on oma pääaine ja siinä jatkokoulutusta, mutta ei omaa professoria, sanoo Timo Kiiskinen, kirkkomusiikin osastonjohtaja.
Päätös kuohuttaa kirkkomuusikoita. Opiskelu osastolla on kannattavaa monilla mittapuilla. Opiskelijoita on lähes 200 ja kirkkomusiikin opinnoista noin 90 prosenttia saatetaan loppuun. Se on akateemisessa maailmassa ennätyksellinen määrä. Myös valmistuneiden työllistyminen on taattua. Käytännössä kaikki kirkon virkoihin haluavat saavat töitä.
Rehtori Gustav Djupsjöbacka sanoo, ettei kysymys ole missään nimessä kirkkomusiikin alasajosta Sibelius-Akatemiassa.
– Emme tarvitse professoria gradujen ohjausta varten, vaan tilalle perustetaan ohjauslehtoraatti, sanoo sanoo rehtori Djupsjöbacka.
Yliopistolehtorin on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa kirkkomusiikin maisterien ja kandidaattien opinnäytetyöt. Suunnitelmien mukaan jatko-opiskelijoille etsitään tutkimuskohteeseen sopivat professoritason ohjaajat.
– Muutoksen tarkoitus on taata työvoiman mahdollisimman hyvä käyttö. Kaikkia toivomuksia ei voida toteuttaa taloudellisen tilanteen takia, sanoo rehtori Djupsjöbacka.
Yhteys kirkkoon heikentyy merkittävästi
Kirkkomuusikot uskovat, että tieteellinen professuuri on olennainen osa korkeakoulutusta.
– Muutoksen jälkeen laitokselle ei jää ketään, jolla olisi vastuu aineen kehittämisestä tutkimuksen kautta. Yhteydenpidon resurssit sidosryhmiin kuten kirkon suuntaan heikkenevät merkittävästi. Jos koulutus keskittyy vain perustutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen, eikä alaa kehitetä, se heijastuu pitkällä tähtäimellä koulutuksen laatuun, sanoo osastonjohtaja Timo Kiiskinen.
Kirkon jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikön johtaja Kai Vahtolan mukaan kyse ei ole vain oppituolista vaan arvostuksesta.
– Kirkkomusiikin tieteellinen professuuri on osoitus siitä, että suomalainen musiikkielämä tunnistaa juurensa kirkkomusiikissa. Kirkkomusiikki on erottamaton osa musiikkikulttuuria, muistuttaa Vahtola.
Vahtolan mukaan kirkon kantaa tuodaan esille tapaamisissa, mutta asia on Sibelius-Akatemian päätösvallassa.
– Kirkko sijoittaa paljon kanttoreiden virkoihin, soittimiin ja toimintaedellytyksiin. Kanttorit pitävät yllä noin 45000 vapaaehtoisen musiikkitoimintaa seurakunnissa. Koulutuskysymys on kirkon näkökulmasta tärkeä, sanoo Vahtola.
Kirkonpenkkiin ei professoriviran lakkauttaminen heti näy.
– Suomessa on paljon hyvin koulutettuja kanttoreita. Suomi on luterilaisen kirkkomusiikin alalla ykkösmaa, vastaavaa ei ole edes luterilaisuuden kotimaassa Saksassa. Ei tähän heti kuole, mutta muutos ei tunnu fiksulta kirkkomusiikin kannalta, sanoo kirkkomusiikin osastonjohtaja Timo Kiiskinen.