Helsingin tuomiokirkon sammutuslaitteisto on tyypiltään kuivaputkilaitteisto, jonka putket ovat normaalisti tyhjiä, eikä vesivuotojen pitäisi olla mahdollisia. Tammikuun lopussa osassa putkista kuitenkin oli vettä, joka purkautui ulos putken halkeaman seurauksena ja aiheutti massiivisen vesivahingon.
– Kuivaputkijärjestelmä on yleisin sammutusjärjestelmä niissä kirkoissa, joissa ylipäätään on sammutusjärjestelmä. Lisäksi kirkoissa on palohälyttimiä, esimerkiksi savu- ja liekki-ilmaisimia, kertoo Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala.
Vesisumutuslaitteisto vähentää sammutusveden määrää ratkaisevasti
Kuivaputkilaitteistossa vesi syötetään sammutuslaitteiston putkiin vasta sammuttamisen alkaessa, palohälytyksen tultua. Putkista vesi leviää sammutuskohteisiin joko sprinklereiden tai sumutussuuttimien kautta.
Jälkimmäisessä tapauksessa laitteistona on vesisumusammutuslaitteisto, joka levittää tiloihin noin kymmenesosan sprinklerijärjestelmän levittämästä vesimäärästä, jotta vesivahingot pysyvät pieninä. Vesisumutuslaitteiston suuttimet muuttavat veden hyvin pienikokoisiksi pisaroiksi.
Yksinkertaisemmissa kuivaputkilaitteistoissa veden syöttäminen tapahtuu liittämällä kirkon ulkoseinässä olevaan liittimeen paloletku, jonka toisessa päässä on paloauto vesisäiliöineen ja pumppuineen. Tällaisen laitteiston ongelmana on sen hitaus: vaikka paloasema sijaitsisi kirkon välittömässä läheisyydessä, ei sammutus ala heti tulipalon alettua.
Lohjan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Sakari Jaakkola kertoo, että tällainen järjestelmä helpottaa tulipalon sammuttamista sikäli, että palomiesten ei tarvitse vetää letkuja kirkon välikattoon ja torniin. Automatisoiminen ei ole mahdollista.
Edistyneemmässä kuivaputkijärjestelmässä kirkossa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa rakennuksessa on vesisäiliö, josta saadaan alkusammutukseen tarvittava vesi ja johon voidaan tarvittaessa pumpata lisää vettä paloautosta. Tällaisen sammutuslaitteiston etuna on, että se voidaan automatisoida aloittamaan sammutus heti, kun palo on syttynyt.
”Järjestelmä on säännöllisesti huollettuna idioottivarma”
Lohjan seurakuntaan kuuluvan Sammatin alueseurakunnan puukirkossa on kuivaputkijärjestelmän edistyneempi malli, johon kuuluu 850 litran vetoinen paineistettava vesisäiliö. Tarvittavaa 6,5 barin painetta ylläpitää normaalisti kompressori, mutta palotilanteessa sen kapasiteetti ei riittäisi, joten laitteistoon on yhdistetty 200 barin typpikaasukaasupullo.
Laitteiston sähkötoimisia venttiilejä ohjaa akkuvarmistettu keskusyksikkö, joka saa palohälytystiedot suoraan palohälytinjärjestelmän keskusyksiköltä, jonka toiminta on myös varmistettu akuilla sähkökatkosten varalta.
Sammatin alueseurakunnan suntio Unto Voutilainen kertoo, että Sammatin kirkon sammutuslaitteisto testataan kerran kuukaudessa, samoin palohälytinjärjestelmä. Lisäksi sammutuslaitteistolle tehdään vuosihuolto kerran vuodessa. Paineastia-asetus edellyttää, että vesisäiliö koeponnistetaan kolmen vuoden välein. Laitteisto on osoittautunut hyvin luotettavaksi.
– Järjestelmä on idioottivarma, kun sitä huolletaan säännöllisesti, Voutilainen kertoo.
Sammatin kirkon sammutuslaitteisto on vesisumutuslaitteisto, jonka 850 litraa kemikaaleilla tehostettua sammutusvettä riittää huomattavasti pidempään kuin vastaavassa sprinklerijärjestelmässä.
Sammutuksessa vettä suihkuttavat vain ne suuttimet, jotka ovat lauenneet kuumuuden vaikutuksesta. Koko kirkkoa ei siis ole tarpeen kastella. Hyvin huomaamattomasti asennettuja suuttimia on välikatossa ja sisäpuolella kirkkosalin ja sakastin katoissa.
– Kompressorikin käynnistyy itsestään, kun paine laskee riittävän alas, yleensä vain kerran kuukaudessa. Ennen vihkimisiä ja hautaan siunaamisia nostan paineet ylös, ettei kompressori käynnistyisi kesken toimituksen. Kerran se käynnistyi kesken jumalanpalveluksen, ja oli siinä mummoilla ihmettelemistä, Voutilainen nauraa.
Vesisumutuslaitteistot on alun perin kehitetty matkustajalaivoja varten. Ne kestävät myös ilkivaltaa: kun putkissa ja suuttimissa ei ole vettä kuin palohälytyksen tapahduttua, ei yksittäisen suuttimen tärvelemisestä seuraa edes vesisuihkua.
Vesiliukoiset maalit tuovat ongelmia palontorjuntaan
Palamiselle on kolme edellytystä: palava materiaali, korkea lämpötila ja happi. Kaikki kirkkojen sammutuslaitteistot käyttävät tehoaineena vettä, joka poistaa palamisen edellytyksistä korkean lämpötilan yksinkertaisesti jäähdyttämällä.
Ihmisten ajoittainen läsnäolo kirkkorakennuksissa estää käyttämästä hapen syrjäyttämiseen perustuvia sammutuslaitteistoja, kuten vaahto-, kaasu-, jauhe- tai aerosolilaitteistoja. Myös vesivalelulaitteisto on poissuljettu sen käyttämän suuren vesimäärän vuoksi.
– Vesivahingot ovat kirkkopaloissa suuri ongelma. Museovirasto on suhtautunut negatiivisesti sellaisiin sammutusjärjestelmiin, joissa on kemikaaleja, koska kemikaalien vaikutuksia ei kovin hyvin tunneta, Antti Pihkala kertoo.
Vettä ei voida käyttää sellaisissa kirkoissa, joissa on käytetty vesiliukoisia maaleja. Esimerkiksi Pyhämaan kirkossa sammutussuuttimet ruiskuttavat vettä ulkoseiniin.
Porvoon tuomiokirkossa on yksi kuivaputkilaitteisto sisätiloja varten ja toinen paanukattoa varten.
Laeissa ja asetuksissa ei ole määräyksiä kirkkojen sammutuslaitteistoista, mutta paikalliset palomestarit antavat niistä määräykset. Lisäksi vakuutusyhtiöillä on omat vaatimuksensa sammutuslaitteistoille.
Kirkkojen paloturvallisuutta voi hälytys- ja sammutuslaitteiden lisäksi parantaa myös vartioinnilla.
– Herkimmin syttyvissä kirkoissamme on ympärivuorokautinen vartiointi, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.
Kirkkohallitus alkaa parin vuoden sisällä kerätä kiinteistörekisteriä, johon tulee tiedot myös sammutuslaitteistoista.
Lisätietoja erilaisista sammutuslaitteistoista löytyy TUKESin sivuilta.
Kuvat: Matti Pirhonen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.
1. Sammatin alueseurakunnan suntio Unto Voutilainen esittelee vesisumutuslaitteiston vaihtosuutinta. Hälytys- ja sammutuslaitteistojen ohjausyksiköt ovat kaapissa taustalla.
2. Sammatin kirkon vesisumutuslaitteistoon kuuluu paineistettava vesisäiliö ja typpeä sisältävä kaasupullo.
3. Palohälyttimen anturi ja vesisumutuslaitteiston suutin Sammatin kirkon eteisessä.
4. Suntio Unto Voutilainen ja softex-sammutinjärjestelmän syöttöliitin, johon voidaan liittää letku paloautosta.
5. Sammatin kirkon kuivaputkijärjestelmän putkia ja välikaton sammutussuutin. Pystysuora putki menee kirkkosalin sisäkattoon.