Kirkkoherraraati: Ei maksumuuria kirkkoon kuulumattomille

Kirkkoon kuulumattomille ei pidä rakentaa maksumuureja, mutta hautaan siunaamisesta ja seurakunnan tilojen käyttämisestä voidaan useimmissa tapauksissa periä maksu. Tätä mieltä on Kotimaa Pron Kirkkoherraraati. ”Mitä enemmän korotettuja maksuja kirkkoon kuulumattomille, sen pahempi”, sanoo Kurikan kirkkoherra Heikki Sariola.

Juvan kirkkoherra Sirkka Pylkkänen nostaa esiin vähemmän julkisuudessa olleen näkökulman: ilmaisten palvelujen tarjoamisen toisten ev.-lut. seurakuntien jäsenille. Kirkkoherra Stefan Forsén puolestaan ehdottaa, että kirkkoon kuulumattomille pitäisi tarjota mahdollisuus antaa vapaaehtoisesti lahjoituksia kirkolle.

Useampi kirkkoherra kokee ongelmallisena tilanteen, jossa kirkko profiloituisi vain palveluiden tuottajaksi.

Kysymys kuului: Pitäisikö kirkon tehdä raja (maksumuuri) kirkkoon kuulumattomien kirkollisiin palveluihin?

Tässä eri hiippakuntia edustavien kirkkoherrojen vastaukset:

Lauri Salminen, Nokia (Tampereen hiippakunta):

Mielestäni maksumuurin rakentaminen on kirkon perustehtävän valossa vieras ajatus. Esimerkiksi hautausmaksuissa hautaustoimilaki määrittää kaikille saman kunnan asukkaille saman hinnoittelun riippumatta seurakunnan jäsenyydestä. Tilavuokrissa hinnoittelu sen sijaan vaihtelee seurakunnan jäsenyydestä riippuen. Kirkolliset toimitukset ovat maksuttomia, samoin muu seurakunnan toiminta. Leiri- ja retkimaksut ja muut samankaltaiset kustannukset kohdentuvat sekä jäsenille että ei-jäsenille osallistumisen yhteydessä. Näiden lisäksi erillismaksujen periminen kirkkoon kuulumattomilta olisi mielestäni kirkon lähetystehtävän vastaista.

Sirkka Pylkkänen, Juva (Mikkelin hiippakunta):

Vastaan nyt pienen maalaisseurakunnan näkökulmasta tähän asiaan: Kirkkoon kuulumattomia on meillä siunattavien joukossa aika vähän. Sillä ei vielä ole taloudellista merkitystä. Niissä seurakunnissa, joissa jäsenyysprosentti on pienempi ja jonka alueella kuitenkin kuollaan ja haudataan, kirkkoon kuulumattomien saamat palvelut olisi jotenkin hyvä korvata seurakunnalle. Tätä ei varsinaisesti kysytty, mutta sanonpa kuitenkin: Sen sijaan meidän henkilökunta ”talkoilee” muiden ev.-lut. seurakuntien jäsenille toimituksia aika paljonkin: kasteita, vihkimisiä ja hautajaisia. Tullaan kotiseudulle viettämään elämän tähtihetkiä tai halutaan tulla haudatuksi syntymäseudulle. Näiden toimitusten määrillä alkaa jo olla taloudellista merkitystäkin, mutta sitäkään ei meille tietenkään kukaan korvaa.

Juhani Lavanko, Karjasilta (Oulun hiippakunta):

Mielestäni maksun perimistä kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamisesta pitäisi uudelleen harkita. Maksun perimiseen sisältyisi viestinnällisiä haasteita: 1) Se miellettäisiin anekäytännöksi vaikka hautaan siunaaminen ei kirkkomme opin mukaan vaikuta taivasosaan. 2) Kirkko profiloituisi palveluiden tuottajaksi. 3) Maksuttomuus koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Kuitenkin maksullisuuteen siirtyminen voisi uudessa kulttuuritilanteessa madaltaa kirkosta eroamiskynnystä, koska yksittäisen palvelun ostaminen tulee kirkollisveroa halvemmaksi.

Lauri Jäntti, Lapinlahti (Kuopion hiippakunta):

Kysymys edustaa näkemystä, jonka mukaan seurakunta on palvelujen tuottaja. Tällainen näkemys on kirkon olemukselle vieras. Evankeliumin julistusta ei pitäisi laittaa minkäänlaisten muurien taakse. Kustantavathan kirkon jäsenet lähetystyönkin, joka tapahtuu juuri niiden parissa jotka eivät kirkkoihin kuulu.

Stefan Forsén, Matteus församling (Porvoon hiippakunta):

Niin kauan kun yli 50 prosenttia väestöstä kuuluu kirkkoon, ei ole syytä kerätä keneltäkään maksuja pappien palveluista. Mutta kirkkoon kuulumattomille pitäisi tarjota mahdollisuus antaa vapaaehtoista avustusta kirkolle. Sitä vastoin on täysin oikeutettua että kirkko ottaa vuokraa kirkoista, kappeleista, seurakuntasaleista ja muista tiloista, niiltä jotka eivät ole jäseniä. Jos vapaa-ajattelijat tarjoavat ilmaiseksi tiloja, voimme mekin osoittaa niitä heille. Pappien ja ihmisten kohtaamiset ovat aina kirkon evankelioivaa toimintaa. Eikä siitä oteta maksua.

(Så länge över 50 % av befolkningen hör till kyrkan är det inte skäl att uppbära avgifter för prästernas tjänster av någon.  Men vi kunde erbjuda dem som inte hör till kyrkan en möjlighet att ge ett frivilligt bidrag. Däremot är det helt berättigat att kyrkan uppbär hyra för kyrkor, kapell, församlingshem m.m. för dem som inte är medlemmar. Om fritänkarna erbjuder gratis utrymmen så kan vi hänvisa till dem. Prästernas möten med mänskor kommer alltid att vara en del av kyrkans evangeliserande verksamhet. Det tar vi väl inte betalt för.)

Katri Rinne, Maaria (Turun hiippakunta):

”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni… kastamalla… ja opettamalla…” Nämä Jeesuksen sanat ja Hänen esimerkkinsä lähettävät meidät pysähtymään jokaisen avuntarvitsijan rinnalle, palvelemaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan, olemaan dialogissa kaikkien kanssa.

Kristillistä kirkkoa ei ole tarkoitettu rakentamaan muureja vaan purkamaan niitä. Kirkosta eronneella (kastetulla) on mielestäni halutessaan oikeus saada hautaan siunaaminen. Pappi päättää asiasta keskusteltuaan lähiomaisten kanssa ja varmistuttuaan siitä, että ao. väestörekisteriin kuuluva ei ole kirkollista toimitusta kieltänyt.

Kirkko on sitoutunut vastaamaan hautaustoimesta yhteiskunnalta saatua korvausta vastaan. Kappeli ym. tilavuokrat pitäisi nostaa korkeammiksi ja vastaamaan todellisia kuluja. Ne kulut, joita on mahdollista periä, ne peritään.

Kirkko on jokaista varten ja jokainen on tervetullut Jumalan kasvojen eteen!

Heikki Sariola, Kurikka (Lapuan hiippakunta):

Maksujen porrastaminen kirkkoon kuulumisen perusteella on toisaalta ongelmallista ja toisaalta taas aivan oikein ja perusteltua. Kirkon lähetystehtävän kannalta kirkon tulisi kutsua kaikkia seurakuntayhteyteen ja mukaan toimintaan. Mitä enemmän korotettuja maksuja kirkkoon kuulumattomille, sen pahempi.

Seurakunnan normaalin taloudenpidon kannalta taas on luonnollista, että kirkon palveluja haluava maksaa enemmän, jos ei ole kirkon jäsen. Tämä näköala vahvistuu seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä.

Siellä missä kansankirkollisuus on vaihtumassa enemmistökirkon asemaan, hintojen porrastusta ymmärretään. Jäsenedut kuuluvat ainoastaan kirkon jäsenille. Itse toimin kansankirkollisessa tilanteessa ja meillä korotettuja taksoja on vasta vähän.

Tästä yleistilanteesta poikkeaa hautatoimeen liittyvät kysymykset, joissa laki velvoittaa kirkon hoitamaan yhteiskunnallista tehtävää. Sen budjetointi tulisi rakentua niin, että yhteisövero ja maksut kattavat kustannukset.

Kalervo Salo, Leppävaara (Espoon seurakunta):

Kirkkoon kuulumattomat maksavat joissain tapauksissa jo nykyisin palveluistaan kirjon jäseniä enemmän. Espoossa esimerkiksi haudattaessa kirkkoon kuuluva siunauskappelin käytöstä ei peritä vuokraa. Kirkkoon kuulumaton puolestaan maksaa hinnaston mukaisen vuokran.

Keskustelua ovat herättäneet myös tilanteet, joissa kirkkoon kuulumaton on saanut seurakunnan päiväkerhopaikan, mutta kirkkoon kuuluva on jäänyt syystä tai toisesta ilman päiväkerhopaikkaa.

Evankeliumi kuuluu perusteiltaan kaikille. Siksi kirkon ei tule asettaa tarpeettomasti ihmisiä eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumisen perusteella. Kirkon tilaisuuteen tuleva kirkkoon kuulumaton on usein etsijän paikalla. Hänelle kynnys tulla sisään on tehtävä mahdollisimman matalaksi. Tähän teologiaan maksumuurin laittaminen soveltuu huonosti.

Hannu Pöntinen, Vantaankoski (Helsingin hiippakunta)

En puhuisi muurista. Luo aika vieraan mielikuvan. Asia ei ole ongelma niin kauan kuin veropohjainen tulorahoitus takaa riittävän toimeentulon seurakunnan toiminnalle. Olemme kuitenkin siirtymässä tilanteeseen, jolloin niin ei ole. Minusta tässä tilanteessa on kaikkia maksuja syytä tarkistella kriittisesti, myös jäseniltä perittäviä tilamaksuja yms, koska esimerkiksi työtekijöiden palkkakuluja tai kiinteistökuluja ei ole täysmääräisesti siirretty hintoihin missään.

Toisinaan on perusteltua todeta, että jokin hinta on jäsenille edullisempi (esimerkiksi toimitusten tilavuokrissa). Yhä enemmän törmäämme kriittiseen tarkasteluun, mitä jäsenmaksulla saa.

Minusta mielenkiintoista on tarkastella jäsenyyttä myös ilman kytköstä verorahoitukseen ja tutkailla miten vaikuttaa uusi mahdollisuus saada verohelpotus ilman, että erotaan. Tästä olisi aika hyvä tiedottaa laajemminkin. Vapaa-ajattelijat eivät sitä tee.

Edellinen artikkeliKauneimpien Joululaulujen tulos nousi
Seuraava artikkeliNudistiseurakunta kokoontuu jumalanpalvelukseen syntymäasussaan