Kirkkoherra Tuomo Törmänen kirkon maaseutu­linjauksista: Kirkon keskus­rahaston avustus­käytännöt tulee miettiä uudelleen ja maaseutu­näkökulmaa vahvistaa kirkon strategia­työssä

Joensuussa torstaina ja perjantaina vietettyjen Kirkon yhteiskuntapäivien alustuksien ja keskustelujen tematiikka liittyi enemmän tai vähemmän päivien teemaan ”Rajoilla”.

Yhteiskuntapäivien keskusteluissa liityttiin myös samoihin aikoihin julkistettujen Kirkon maaseutulinjauksien kysymyksenasetteluihin ja aihepiireihin.

Linjauksien lähtökohtana on, miten kirkko toimii ja vaikuttaa eri puolilla Suomea ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Miten kirkko on läsnä tulevaisuudessa maaseudun ihmisten elämässä? Millaista paikkaperustaista päätöksentekoa kirkossa tarvitaan?

KIRKON MAASEUTULINJAUSTEN uudistamista vuosien 2022 ja 2023 aikana valmistelevan työryhmän puheenjohtajana on toiminut kirkkoherra Tuomo Törmänen Taivalkoskelta.

Törmänen oli mukana yhteiskuntapäivillä yhtenä sen sisällöntuottajista.

Törmäsen mukaan nyt julkistetut uudet maaseutulinjaukset kehottavat ja rohkaisevat suunnitelmalliseen muutokseen.

– Maaseudulla toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Maaseutuseurakuntien tulevaisuuden edellytyksistä tulee käydä laaja-alaista keskustelua ja yhteistä kokonaiskirkollista vastuunkantoa tulee vahvistaa, Törmänen sanoo Kotimaalle.

Tämä tarkoittaa hänen mukaansa esimerkiksi sitä, että kirkon keskusrahaston avustuskäytännöt tulee miettiä uudelleen ja maaseutunäkökulmaa vahvistaa esimerkiksi kirkon strategiatyössä.

– Toivon, että linjauspaperi aloittaa ja edistää maaseutuseurakuntien tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Maaseutulinjauksissa on monia eri tavalla kiinnostavia toimenpidesuosituksia. Niitä toivoisin nostettavaksi esille.

Päivien ohjelmasta Törmänen kertoo, että häntä itseään puhutteli erityisesti muutoksen mahdollisuus ja muutosvalmius.

Joensuu sijaitsee Suomen itäisimmässä maakunnassa, joka rajoittuu satojen kilometrien matkalla Venäjään. Rajasta on nyttemmin tullut myös Naton ja Venäjän välinen raja. Miten elämä rajan läheisyydessä Pohjois-Karjalassa ja laajemminkin itärajaan rajoittuvilla alueilla on mahdollisesti muuttunut rajan vähitellen sulkeutuessa yhä enemmän?

Törmäsen mukaan itärajan läheisyydessä erityisesti vanhemman väen keskuudessa on havaittavissa pelon mielialaa.

– Edellisten sotien kokemukset ovat monella nousseet mieleen. Seurakunnan tehtävänä on vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja yhteenkuuluvuuden kokemusta, Tuomo Törmänen sanoo.

OMASSA PUHEENVUOROSSAAN Joensuussa Törmänen nosti esiin maaseutuseurakuntien moninaisen väestön.

Monien maaseutuseurakuntien todellisuutta on Törmäsen mukaan ensinnäkin se, että väestö ikääntyy ja vanhenee.

– Syntyvyys on huomattavasti vähäisempää kuin kuolleisuus ja muuttoliike usein miinusmerkkistä.

Lisäksi maaseutuseurakuntien jäsenistö ei Taloustutkimukselta tilatun jäsensegmentoinnin mukaan ole lainkaan niin yhtenäistä kuin helposti ajatellaan.

Törmänen nosti segmentoinnin perusteella esiin neljä maaseutuseurakuntien erilasta ihmisryhmää.

Ensimmäisenä ”perinteisesti uskonnolliset”, joista enemmistö on miehiä ja jotka ovat tyypillisesti yli 50-vuotiaita. Jumalanpalveluselämään osallistutaan ainakin joskus. Kirkosta eroaminen on tässä ryhmässä hyvin epätodennäköistä. Näkemykset kirkosta ja eettisistä kysymyksistä ovat perinteisiä ja konservatiivisia.

Toisen ryhmän muodostavat ”maltilliset peruskristityt”. Heistä enemmistö on naisia ja työikäisiä. Lapsiperheet ja työväestö korostuvat segmentissä. Näkemykset ja arvot ovat maltillisia.

Kolmannen ryhmän muodostavat ”konservatiiviset kristillisyydestä vieraantuneet”. 50–64-vuotiaat korostuvat. Kirkkoon suhtaudutaan negatiivisesti ja todennäköisyys erota siitä on suuri. Arvot ovat konservatiivisia, materialistisia ja kansallismielisiä.

Viimeinen segmentti ovat ”liberaalit kirkosta etääntyneet”. He ovat tyypillisesti 25–49-vuotiaita, usein korkeakoulutettuja toimihenkilöitä ja Uudellamaalla asuvia. Todennäköisyys erota kirkosta on melko suuri. Arvoissa korostetaan tasa-arvoa ja liberaalisuutta.

Tulevaisuuden suhteen Törmänen arvioi, että perinteinen uskonnollisuus tulee heikkenemään maaseudulla. Eroavaisuudet erilaisten maaseutualueiden välillä ovat suurempia kuin maaseudun ja kaupunkien välillä.

Kirkon iso kysymys tulee olemaan, miten löydetään yhteys etäämmälle ajautuneisiin. Maaseudulla perinteiden merkitys on Törmäsen mukaan kuitenkin edelleen vahvaa.

– Kirkon ja seurakunnan asema osana arkea on vakiintunut, mutta murroksessa, Tuomo Törmänen sanoi puheenvuorossaan.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliKatso tästä tulevat hartaudet ja jumalanpalvelukset radiossa ja tv:ssä
Seuraava artikkeliOikeustieteilijä Anna-Sara Lind Ruotsin tilanteesta: ”Jos ryhdymme keskustelemaan ilmaisunvapauden rajoittamisesta, emme saa päätyä tilanteeseen, jossa rajoitamme uskontojen ilmaisunvapautta”