Kirkkoherra sai kirkollisveromätkyt

MarjanenJJaana Marjanen joutuu maksamaan häneltä perimättä jääneitä kirkollisveroja.

Hän on saanut asiaa koskevat päätökset vuosien 2010 ja 2011 osalta. Maksujen eräpäivät ovat helmi- ja maaliskuussa. Vuoden 2012 osalta asia oikaistaan lopullisessa verotuksessa.

Molemmissa päätöksissä sanotaan: ”Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen vahingoksi verotuksessa havaitun virheen vuoksi. Kirkollisvero on jäänyt maksuunpanematta.”

Oudolta kuulostavan tapahtumasarjan takana on joko inhimillinen tai tietotekninen virhe. Jostakin syystä kirkkoherra Marjasen kirkon jäsenyystiedot eivät olleet edenneet maistraatista verottajalle. Sen sijaan Kuopion Puijon seurakunnan jäsenrekisterissä ja väestötietojärjestelmässä Marjasen kuuluminen luterilaiseen kirkkoon on ollut oikein merkittynä.

Marjanen huomasi viime joulun jälkeen kauhistuksekseen, että hänen verokortissaan luki ”ei kirkollisverovelvollinen”. Hän kertoi asiasta Facebookissa ja alkoi heti selvittää, mistä on kyse.

– Kummalliselta tämä edelleen tuntuu, että tällainen virhe on voinut tapahtua. On huojentunut olo, että asia on nyt kunnossa, ja kirkon jäsenyys on ollut kunnossa koko ajan. Virhe ei tullut kirkon puolelta. Tunteen tasolla huomasin joulun aikaan, miten merkityksellinen asia kirkon jäsenyys on itselleni. Se konkretisoitui tässäkin asioissa.

”Kirkollisveromätkynsä” Marjanen maksaa mielellään.

– Annetaan keisarille se mikä keisarin on ja kirkolle se mikä kirkolle kuuluu.

Marjanen epäilee, että kirkon jäsenyys ei ole välttämättä ollut verottajan tiedossa vuodesta 2003, jolloin hänestä tuli kirkkoherraksi siirtymisen myötä Puijon seurakunnan jäsen. Koska Marjanen huomasi asian vasta joulun jälkeen, hänellä ei ole tietoa siitä, kuinka pitkään verottaja on jättänyt kirkollisveron perimättä. Verottaja puolestaan ei voi kertoa asiaa, koska kirkollisveron peruste ei ole julkinen tieto. Verohallinnon edustaja kuitenkin muistuttaa Kotimaa24:lle, että oikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan tehdä kahdelta tai viideltä vuodelta. Kahden vuoden määräaikana, josta siis Marjasenkin tapauksessa on kyse, voidaan oikaista verotuksen virheet, joissa on kyse verohallinnon tekemästä kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä tai muusta niihin verrattavasta erehdyksestä.

Lue myös: Kirkkoherra saattaa saada ”kirkollisveromätkyt”

Edellinen artikkeliTässä on ero jeesustelun ja hurskastelun välillä
Seuraava artikkeliMekane Yesus irtisanoutui Ruotsin kirkosta