Tutkijoiden oikeudet ovat puhuttaneet sukututkijoita korkeimman hallinto-oikeuden korostettua ratkaisussaan yksityiselämän suojaa. Oikeuden ratkaisun jälkeen kirkkohallitus antoi seurakunnille suosituksen kirkonkirjojen tietojen käyttämisestä sukututkimukseen. Suositus pohjautuu korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamaan ratkaisuun, jossa korostettiin yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa sukututkimusta tehtäessä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että lupaa tutkia kirkonkirjoja sukututkimusta varten ei voitu myöntää, koska tietojen luovuttamiselle säädetyt henkilötietojen suojaa ja arkaluonteisten tietojen luovuttamista koskevat edellytykset eivät täyttyneet.
Kirkonkirjat sisältävät paljon historiatietoja eri alueilta sekä ihmisten henkilötietoja, jotka voivat olla hyvinkin arkaluontoisia esimerkiksi tietoja sairauksista, huostaanottopäätöksistä, rikosrekisteristä ja poliittisista taustoista.
Tapauskohtaiseen harkintaan mahdollisuus
Kirkkohallitus suosittelee korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen edellyttämän henkilötietojen suojan toteuttamiseksi, että jatkossa kaikki seurakunnat ja keskusrekisterit antaisivat lupia ainoastaan 100 vuotta vanhempien kirkonkirjojen tutkimiseen.
Tämänpäiväisessä kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa painotetaan, että nyt annettu suositus kuitenkin jättää kirkkoherranvirastoille ja seurakuntien keskusrekistereille mahdollisuuden tapauskohtaisesti harkita, onko mahdollista antaa lupa 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoimiseen tutkimiseen.
Jos lupa annetaan, on huolehdittava siitä, ettei kenenkään henkilötietojen suojaa loukata. Suositus koskee tiedotteen mukaan ainoastaan omatoimista kirkonkirjojen tutkimista, eli seurakunnista saa edelleen tilaamalla kirkonkirjoista sellaisia tietoja, jotka eivät loukkaa henkilöiden yksityisyyttä.
Kirkonkirjoista tapahtuvaan tietojen luovutukseen sovelletaan väestötietolakia, jonka mukaan tietojen luovuttamista koskevat rajoitukset päättyvät, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta tai, jollei tästä ole tietoa, viimeistään silloin, kun hänen henkilötietojaan koskevan viimeisen merkinnän tekemisestä järjestelmään on kulunut 100 vuotta.
Käytännöt vaihdelleet aiemminkin
Seurakunnilla ja seurakuntien keskusrekistereillä on ollut vaihtelevia käytäntöjä siinä, onko sukututkijoilla ollut mahdollisuus tutkia omatoimisesti kirkonkirjoja. Merkittävässä osassa seurakuntia on kuitenkin ollut tähänkin asti mahdollista tutkia ainoastaan 100 vuotta vanhempia kirkonkirjoja. Joissakin seurakunnissa on voinut tutkia kirkonkirjoja aina vuoteen 1962 asti.
Suomen Sukututkimusseura ilmoitti 18.3., että kirkkohallituksen 10.3. antama yleiskirje on isku vasten sukututkijoiden kasvoja. ”Suomen Sukututkimusseuran yli kolme kuukautta kestänyt aktiivinen ja monitahoinen vaikuttaminen siihen, ettei kirkkohallitus antaisi tätä suositusta, ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen”, Suomen Sukututkimusseurasta katsottiin.