Lähetysjärjestöjen asema kirkon lähetystyön toimikunnassa on tähän asti ollut epämääräinen. Samaan aikaan kun jonkin järjestön työntekijä on ollut toimikunnassa varsinaisena jäsenenä, toisen järjestön työntekijä on ollut vain varajäsenenä. Kirkkohallitus haluaa nyt selkeyttää tilannetta ja esittää kirkolliskokoukselle, että jäsenten nimeämistapaa muutetaan.
Nykyisessä käytännössä jäsenet on valittu järjestöistä ja seurakunnista. Jatkossa toimikunnan jäseniä ei valittaisi järjestöistä vaan ainoastaan hiippakuntien asettamista ehdokkaista. Jokaisesta hiippakunnasta tulisi yksi edustaja.
Uutena asiana kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle tulisi mahdollisuus nimetä edustajansa, jolla olisi läsnäolo- ja puheoikeus.
– Minusta on sekä kirkon että järjestöjen kannalta hyvä, jos mennään tähän suuntaan. Kun jäsenet ovat hiippakunnista, kirkko ottaa itse enemmän vastuuta lähetystehtävästään. Lähetystehtävää ei voi ulkoistaa täysin järjestöille, vaikka niillä on tärkeä operatiivinen tehtävä. Toisaalta järjestöt ovat edelleen mukana toimikunnan työskentelyssä. Nyt kaikki sopimuksen kirkon kanssa tehneet järjestöt asetetaan keskenään samanarvoiseen asemaan, sanoo Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko.
Jukon mielestä muutos vähentäisi myös mahdollisia jääviysongelmia, kun järjestöt eivät olisi päättämässä omista asioistaan.
Lähetystyön toimikunnan tehtäviin kuuluu lähetystyön kehittäminen ja lähetysjärjestöjen yhteisen toiminnan edistäminen. Toimikunta antaa esimerkiksi seurakunnille suosituksia talousarviomäärärahojen myöntämisestä kirkon lähetysjärjestöille.
Kirkolliskokous ottaa Kirkkohallituksen esityksen käsittelyynsä marraskuun kokouksessa.