Suomen luterilainen kirkko haluaa tunnistaa ja ehkäistä vihapuhetta aiempaa monikulttuurisemmaksi ja moniuskontoisemmaksi muuttuneessa yhteiskunnassa. Aiheeseen liittyy myös kirkkohallituksessa maailman ihmisoikeuksien päivänä 10.12. järjestettävä seminaari.
– On erityisen tärkeää, että kirkko sanoutuu irti sellaisesta vihapuheesta, jota esitetään uskonnonvapauden varjolla, sanoo Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnan jäsen Petri Merenlahti.
– On kauhukuva, että uskonnolliset yhteisöt tarjoaisivat turvapaikan vihapuheelle, kun sitä ei muualla yhteiskunnassa suvaita.
Vihapuheella tarkoitetaan erityisesti ilmaisun muotoja, jotka levittävät, kiihottavat, edistävät tai oikeuttavat rasistista vihaa, väkivaltaa, syrjintää, muukalaisvihamielisyyttä, antisemitismiä tai muita vihan muotoja.
Myös uskontoihin, seksuaalisiin vähemmistöihin tai vammaisiin kohdistuvaa loukkaavaa tai syrjivää puhetta voidaan pitää vihapuheena. Vihapuhe on rangaistavaa ja saattaa yllyttää muihin viharikoksiin, jotka puolestaan vaarantavat yksilön vapauksia ja yhteisön turvallisuutta.
Vihapuhe voi kohdistua uskontoon, mutta uskontoa voidaan myös käyttää vihapuheen välineenä. Sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat demokraattisessa yhteiskunnassa keskeisiä perusoikeuksia. On tärkeää, että niitä käytetään vastuullisesti toisten ihmisten oikeuksia kunnioittaen.