Kipan johtaja suhtautuu kannanottoon myönteisesti: Kipaa tulisi kehittää seurakuntien kanssa

Kustannukset kasvavat, järjestelmätyökalut aiheuttavat kuormitusta, raportointi ei ole asianmukaista ei riittävää, tiedotus tökkii ja työnjako ei ole tarkoituksenmukaista.

Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) järjestelmät ja palvelut ovat herättäneet närää kirkon työntekijöiden parissa jo vuosien ajan. Nyt 65 kirkkoherraa ja talouspäällikköä 39 eri seurakunnasta ovat lähettäneet Kirkkohallitukseen kannanoton. He peräävät pikaisia ratkaisuja järjestelmiä piinaaviin ongelmiin.

Kannanoton mukaan tilanteen seurauksena seurakunnat ovat jo menettäneet taloushallinnon ammattilaisia, kun nämä ovat siirtyneet muiden työnantajien palvelukseen.

Kannanotto seuraavaksi Kipan johtokunnan pöydälle

Kirkkohallituksessa kannanotto on osoitettu Kipan toimintaan ohjaavan Kirkon palvelukeskuksen johtokunnan käsittelyyn. Kipa on yksi Kirkkohallituksen erillisyksiköistä. Sen johtaja Sami Savilaakso kertoo tutustuneensa kannanottoon vasta osittain.

– Kannanotto on yksityiskohtainen, ja sen käsittely vaatii huolellista perehtymistä sekä mahdollisesti tarkentavia keskusteluja myös kirjoittajien kanssa. Tarkoitus on nyt käydä kannanottoa läpi ja käsitellä sitä johtokunnan seuraavassa kokouksessa.

Kannanotossa esitettyihin työsuojelullisiin näkökohtiin Savilaakso ei tässä vaiheessa vielä ota kantaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että moni muukin organisaatio käyttää samoja järjestelmiä ja vastaavanlaisia käyttöliittymiä.

Savilaakso suhtautuu kannanottoon myönteisesti. Hän on samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, että henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseja tulee kehittää yhdessä seurakuntien kanssa. Savilaakso kertoo, että tämän osana myös järjestelmäkehitystä viedään suuntaan, jossa seurakuntien tarpeita kuunnellaan ja analysoidaan entistä tarkemmin.

– Pohditaan sitä, minkälaisia tarpeita on eri seurakunnilla eikä kohdella kaikkia seurakuntia yhtenä isona ryhmänä. Esimerkiksi pienen seurakunnan taloushallinto odottaa Kipalta eri asioita kuin suurempi seurakuntayhtymä, Savilaakso kuvaa.

”Järjestelmä ei ole valmis tai toimiva”

Yksi kannanoton allekirjoittaneista on Nokian seurakunnan talousjohtaja Heli Pispa. Ylipäänsä allekirjoittajat ovat enimmäkseen Pirkanmaan alueen seurakunnista.

– Kyse ei ole muutosvastarinnasta, vaan huonosta järjestelmästä. Olen käyttänyt yhtä vanhanaikaisia ohjelmia viimeksi 1980-luvulla, Pispa toteaa.

Kipan taloushallintojärjestelmät ovat olleet käytössä viiden vuoden ajan. Kannanoton ajankohtaa selittää se, että monet pirkanmaalaisseurakunnat ottivat järjestelmän käyttöön vuoden 2017 alussa. Pispan mukaan seurakuntien taloushallinnon työntekijät huomasivat ongelmia jo käyttöönottoa edeltäneissä koulutuksissa.

– Kun havaitsimme heikkouksia, sanottiin, että Kipa nyt vaan toimii näin. Palautteeseen ei suhtauduttu vakavasti.

Pispa kertoo, että kannanoton tavoitteena on saada Kirkkohallitus ryhtymään pikaisiin toimiin. Allekirjoittajat kantavat Pispan mukaan huolta myös Kirkon palvelukeskuksen resurssien vähentämisestä. Kirkon palvelukeskus on tehnyt 18 miljoonaa euroa tappiota, ja keskuksesta on irtisanottu työntekijöitä.

– Haluamme osoittaa tukea Kipan työntekijöille. Järjestelmän kehittämiseen tarvitaan resursseja, se ei ole valmis tai toimiva.

Ergonomiaongelmat havaittu jo työsuojelutarkastuksissa

Kannanotossa kiinnitetään erityistä huomiota järjestelmän käyttäjäystävällisyyteen. Heli Pispa kertoo, että Kipan käyttöliittymän ergonomiaongelmat on jo noteerattu seurakuntien työsuojelutarkastuksissa, joissa niitä on arvioitu merkittäviksi riskitekijöiksi.

Naputtelun määrä on kasvanut. Pispan mukaan työntekijät ovat laskeneet, että esimerkiksi 3 000 ostolaskua vuodessa käsittelevän työntekijän täytyy Kipan myötä tehdä 90 000 käsiliikettä enemmän kuin ennen. Myös silmät joutuvat järjestelmän kanssa koetukselle.

– Kipan raporteissa ja tulosteissa on järkyttävän pieni fontti. Budjettia tarkasteltaessa kaikki energia menee siihen, että yrittää saada puolentoista millin korkuisesta tekstistä selvää. Ongelma on jokapäiväinen.

Työsuojelutarkastusten havainnot ovat Pispan mukaan olleet niin musertavia, että niitä on ryhdyttävä korjaamaan nopeasti. Keskustelusta ja hämmästelystä on päästävä eteenpäin.

– Ei työsuojelulle voida sanoa, ettei ongelmille ole tehty mitään.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

65 kirkkoherraa ja talousjohtajaa tyrmäävässä kannanotossa: Kipan toimissa vakavia puutteita

Edellinen artikkeliArvotutkija: Reformaation jäljet ovat kuin kissankarvat kangastuolissa
Seuraava artikkeliHelsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaaniksi uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen