Kertooko tuore opinnäytetyö Koivuniemen lahkosta?

Diakin Järvenpään yksiköstä on juuri valmistunut opinnäytetyö, jossa 22 nimeltä mainitsemattomasta lahkosta irrottautunutta henkilöä kertoo oman tarinansa. Opinnäytetyössä kaikki viittaa siihen, että kyseessä on paljon julkisuutta saanut Tapani Koivuniemen nimeen liitetty lahko.

Kotimaa24:n tavoittama, opinnäytetyön tehnyt Inkeri Rannila ei halua kommentoida, mistä uskonnollisesta yhteisöstä työssä on kyse. Hänen mukaansa tarinansa kertoneille on kerrottu etukäteen, että lopputyö julkaistaan verkossa. Sen Rannila kertoo, että lopputyön tekeminen on aloitettu ennen kuin Helsingin Sanomien Kuukausiliite teki paljon huomiota herättäneen juttunsa espoolaisesta lahkoontuneesta raamattupiiristä, jonka johtajana on pidetty Tapani Koivuniemeä.

Opinnäytetyön kertomukset yksityiskohtineen eivät käytännössä jätä juurikaan pelivaraa tulkinnoille, mistä yhteisöstä on kyse. Työ ja siinä kerrotut osin hyvin traagisia aineksia sisältävät tarinat vahvistavat Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen piirtämää kuvaa yhteisöstä. Esimerkiksi jo julkisuudessa olleet painoindeksivaatimukset käyvät opinnäytetyöstä ilmi, samoin työ vahvistaa esimerkiksi HS:n väitettä, että lasten kurittamista olisi pidetty hyväksyttynä. Työstä piirtyy kuva erittäin johtajakeskeisestä yhteisöstä.

Rannila toteaa opinnäytteessä, että kun työssä käsitellyn kaltaisesta yhteisöstä eroaa, ei yhteisön jäseniin voi enää olla yhteydessä, mikä on pois lähteneelle jäsenelle traumaattista. ”Ympäröivä yhteiskunta tuntuu eron jälkeen vieraalta eikä uusia ihmissuhteita ole, kun kaikki merkittävät ihmissuhteet pitkältä ajalta ovat entisen yhteisön sisällä. Siinä tilanteessa muiden yhteisöstä eronneiden vertaistuki ja tuki, jota sukulaiset, ammattiauttajat ja mahdolliset uudet kontaktit voivat tarjota, on erittäin tärkeä”, hän kirjoittaa.

Koivuniemi itse on kiistänyt olevansa lahkojohtaja. Hän on yrityksensä verkkosivuilla kertonut olleensa viime vuosikymmenet harvakseltaan kokoontuneen raamattupiirin jäsen. Kuukausiliitteen tiedot perustuvat hänen mukaansa nimettöminä esitettyihin valheisiin. Koivuniemen mukaan esimerkiksi lasten kuritusopetusväitteiden tarkoituksena on ollut halu leimata hänet lainrikkojaksi.

Lue ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta Inkeri Rannilan opinnäytetyö Tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä irrottautuneiden kokemuksia .

Lue Tapani Koivuniemen vastaus Helsingin Sanomien Kuukausiliittessä julkaistuun artikkeliin

Edellinen artikkeliBBC kiinnostui Suomen kirkosta eroamisista
Seuraava artikkeliKotimaa: Joka viides pappi kieltäytyisi parisuhderukouksesta