Kirkkohallitus ei lämmennyt Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseen avustusrahan lisäämiseen kansainvälisen avun kustannuksella. Seurakuntien keräyspäälliköt toivoivat muutosta. Keräysjohtaja Tapio Pajunen katsoo, että kirkon antama viesti voi myös helpottaa keräystyötä.
Yhteisvastuukeräyksen muutosta valmistellut työryhmä oli esittänyt keräyksen tuotannonjakoa uudistettavaksi siten, että Kirkon Ulkomaanavun keräysosuus laskisi 60 prosentista 50 prosenttiin ja keräävälle seurakunnalle osoitettaisiin 20 prosentin tuottoa entisen kymmenen sijaan. Lisäksi kun keräysvaroilla on rahoitettu aiemmin kymmeniä kehitysyhteistyöhankkeita, jatkossa nimettäisiin vain yksi kansainvälinen keräyskohde.
Työryhmän esityksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla keräystulosta kyettäisiin kasvattamaan niin merkittävästi että myös kansainväliselle diakonialle ohjattava euromäärä kasvaisi, vaikka sille jaettava prosenttiosuus pienenisi.
Kirkkohallitus ei lämmennyt lausunnossaan työryhmän muutosesityksille. Se totesi, että kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten ja asenneilmaston kovenemisen keskellä Yhteisvastuukeräyksen on muistutettava entistä määrätietoisemmin globaalista yhteisvastuusta senkin uhalla, että se vaikuttaisi negatiivisesti keräystulokseen. Yhteisvastuukeräyksen tuloksen suunta on ollut laskeva.
Kehitysyhteistyöleikkaukset eivät olleet tiedossa
Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen kommentoi Kotimaa24:lle kirkkohallituksen käyttäneen sille kuuluvaa päätäntävaltaa työryhmän esityksen arvioinnissa. Pajunen toimi uudistusta pohtineen työryhmän sihteerinä.
– Kirkkohallituksen linjaus osoittaa sen, että asioita voi tarkastella monesta eri näkökulmasta.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on päättänyt rajuista leikkauksista kehitysyhteistyömäärärahoihin. Yhteisvastuukeräyksen uudistusesitys tehtiin jo kesäkuun alussa ennen kuin leikkauksista oli tietoa.
Jos leikkaukset olisi tiedetty, olisiko työryhmä ehdottanut kymmenen prosenttiyksikön vähennystä Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainvälisen diakonian kohteisiin menevään apuun?
– Toimin työryhmän sihteerinä. Vaikea arvioida, mikä työryhmän linjaus olisi ollut. Mutta työryhmällä oli kaksi keskeistä tavoitetta. Yksi oli keräyksen euromääräisen tuloksen kasvattaminen. Toinen vahvasti esiin noussut asia oli seurakuntien äänen ja toiveen kuuleminen, Pajunen sanoo.
Seurakunnan äänen kuulemisella hän viittaa seurakunnille tehtyyn keräyskyselyyn. Sen mukaan 85 prosenttia seurakuntien keräyspäälliköistä oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseen ja kansainväliseen työhön ohjattavan rahan suhde olisi oltava 50 prosenttia ja 50 prosenttia.
– Sillä tavalla kirkkohallituksen täysistunnon päätös helpottaa seurakunnassa kerääjien tilannetta, että lausunnossa on sanoitettu, minkä takia suhdeluku on tällainen. Kerääjien on näin ollen helpompi toimia. On siis kirkon viesti, että meidän tulee entistä tehokkaammin auttaa kehitysmaiden hädänalaisia, Pajunen tulkitsee lausuntoa.
Asiassa lopullisen päätöksen tekee kuitenkin Kirkkopalvelujen hallitus.
Yhteisvastuukeräyksen kotimaisen 40 prosentin tuotonjako on nykyisin ja olisi kirkkohallituksen täysistunnon lausunnon mukaisesti myös jatkossa seuraava: Keräyksen kotimaan kohde saa 20 prosenttia keräyksen tuotosta. Hiippakuntien avustustyö ja Kirkon diakoniarahasto saavat yhteensä 10 prosenttia. Seurakuntien osuus ei nousisi, vaan 10 prosenttia käytetään keräävän seurakunnan päätösten mukaisiin diakonisiin tarpeisiin.
Yhteisvastuukeräyksen järjestäjä on Kirkkopalvelut.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Kirkkohallitus ei kannata Yhteisvastuun uusjakoa
Yhteisvastuukeräys reagoi keräystuoton laskuun uudistuksilla