Kehitysvammaisille järjestetään omia rippikouluja monissa seurakunnissa, mutta heidän mahdollisuutensa toimia isosena ovat vähäisiä. Kirkolla ei ole asiasta yleistä linjausta tai toimitaohjetta ja seurakuntien käytännöt vaihtelevat.
Turussa kehitysvammaisten leireillä ei käytetä isosia vaan avustajia. Avustajille järjestetään omaa koulutusta, johon hakeutuu myös kehitysvammaisia henkilöitä. He voivat toimia kehitysvammaisten leirillä avustajana sellaisissa tehtävissä, jotka ovat heille sopivia.
Myös Jyväskylässä erityisrippikouluissa on isosten sijaan avustajia, joiden tehtävänä on auttaa riparilaisia päivittäisissä toimissa. Vammattomien rippikoulussa on kuitenkin mahdollisuus toimia isosparina, jossa kehitysvammainen isonen saa parikseen vammattoman nuoren.
Helsingissä on tänä kesänä toiminut kehitysvammainen isonen yhdellä kehitysvammaisten rippileirillä. Vammaistyön pastori Heli Ojalehdon mukaan myös kehitysvammaisilla pitäisi olla mahdollisuus toimia isosena.
Se, ettei kehitysvammaisia yleensä näy perusripareilla isosena, johtuu Ojalehdon arvion mukaan resurssien puutteesta. Vammainen henkilö tarvitsee aina avustajan, ja toisaalta jokainen henkilö on omanlainen persoonaltaan ja kyvyiltään.
”Asenne ratkaisee ja hyvä tahto ottaa kehitysvammainen mukaan isosena, on tärkeintä”, Ojalehto sanoo