Maamme hallitus päätti neuvottelussaan 29.11. rakennepoliittisen ohjelmasta. Sen mukaan muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnonopetuksen sekä elämänkatsomuksen minimiryhmäkoko olisi jatkossa kymmenen oppilasta kolmen sijaan. Katolisen kirkon piispa Teemu Sippo hämmästelee paketin uskonnonopetuslinjausta.
– Toivon, ettei tätä päätöstä pantaisi toimeen, eikä ekumeniassakaan tai uskontojen välisessä kanssakäymisessä otettaisi takapakkia, Sippo sanoo.
– Uutinen hallituksen kuntien säästötoimista uskonnonopetuksen suhteen tuli kuin puun takaa, jonkinasteisena järkytyksenä. Tämän järjestelyn seurauksena katolinen uskonnonopetus poistuisi lähestulkoon kokonaan kouluista, koska vain harvoissa niistä saavutetaan 10 oppilaan määrä. Näin ollen uskonnonopetus siirtyisi pelkästään koteihin ja seurakuntiin. Uskonnonopetuksen tehokkuus varmasti kärsisi.
Sippo toteaa, että monet vähemmistöuskontoihin kuuluvat lapset ovat myös ulkomaalaistaustaisia.
– On tunnettu tosiasia, että uskonnonopetus kouluissa on parasta kotiuttamista. Siinä kunnioitetaan lapsen uskonnollista identiteettiä ja osoitetaan, että hänet hyväksytään. Koulu voi olla näin aidosti sekä suvaitsevainen että monikulttuurinen.
– Kaavailluista järjestelyistä tulee mieleen myös epätasa-arvon lisääntyminen ja syrjiminen. Jos vaikkapa 9 muslimia tai katolilaista ei saa omaa uskonnonopetusta, mutta 3 luterilaista, ortodoksia tai et-oppilasta sitä saa, niin jokaiselle on selvää, että se aiheuttaa huonoja tunteita, Sippo sanoo.
Hän arvioi, että suunniteltu opetuksen vähentäminen olisi varsin vähäinen säästö.
Piispa Teemu Sippo on myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja.
Lue myös: Imaami: Yhteinen uskontotieto loisi tarpeen islamilaisille kouluille