Yhdysvaltain hallitus on lopettanut kaikki Yhdysvaltain ulkoministeriön väestö-, pakolais- ja siirtolaisuusviraston Kirkon ulkomaanavulle myöntämät avustukset. Noin 6,95 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen rahoitus vastaa lähes 10 prosentin lovea Ulkomaanavun maailmanlaajuiseen budjettiin.
Kirkon Ulkomaanavun tiedotteen mukaan yli 209 000 pakolaislasta ja -nuorta on vaarassa nyt menettää mahdollisuutensa koulutukseen Keniassa ja Ugandassa.
KUA on tukenut Yhdysvaltain rahoituksella Ugandassa LEARN-hanketta ja Keniassa RISE-hanketta, jotka tukevat lapsia ja nuoria toimittamalla heille koulutarvikkeita, mielenterveyden tukea, turvallisia oppimistiloja, kuukautishygieniatarvikkeita ja -koulutusta ja vammaisille lapsille suunnattua erityistukea, kuten apuvälineitä ja koulutettuja opettajia. Myös alueellinen PATH-hanke on tarjonnut molemmissa maissa ammattitaito- ja koulutusohjelmia työtä etsiville nuorille. Nämä ohjelmat on nyt lopetettu.
Yhdysvaltain rahoituksen lakkautus vaikuttaa myös 151:n Ulkomaanavun työntekijän ja opettajan työpaikkoihin molemmissa maissa. Ugandassa ja Keniassa Kirkon Ulkomaanapu on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan 102 ammattilaista. Henkilöstöä saatetaan joutua vähentämään enemmänkin, sillä Ulkomaanavun maailmanlaajuiseen ohjelmatyöhön kohdistuu arviolta miljoonan euron suuruinen menetys leikkausten seurauksena.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan Tomi Järvisen mukaan järjestöllä on monenlaisia rahoittajia, mutta Yhdysvallat on ollut suurin yksittäinen globaalin avun antaja.
– Yhdysvaltain rahoituspäätöksillä voi olla myös lisäseurauksia KUA:lle sitä kautta, että monet KUA:n hankkeista saavat saavat rahoitusta YK:n järjestöiltä kuten UNHCR:ltä, UNICEFilta, UNDP:ltä, UN Womenilta ja YK:n OCHA:lta, Järvinen sanoo järjestön tiedotteessa.
Ilman välitöntä tukea emme vain joudu sulkemaan kouluja ja menetämme opettajia vaan vaarannamme kokonaisen sukupolven hyvinvoinnin.
KIRKON ULKOMAANAVUN TIEDOTTEESSA todetaan, että ilman riittävää rahoitusta Ulkomaanapu ja muut järjestöt eivät voi enää turvata lasten sekä laajemmin pakolais- ja isäntäyhteisöjen turvallisuutta, suojelua ja hyvinvointia eivätkä tarjota näille väestöryhmille henkiä pelastavaa koulutusta ja toimeentulotukea.
– Viimeisten kahden kuukauden aikana, kun varat jäädytettiin, toimintamme pakolaisalueilla on kärsinyt vakavista häiriöistä. Keskeiset toiminnot, kuten hätätilanteisiin perustetut tilapäiset opetustilat, opetusmateriaalien toimittaminen, opettajien palkat ja koulumateriaalien jakaminen, on keskeytetty, sanoo KUA:n Ugandan-maajohtaja Wycliffe Nsheka.
Eri pakolaisalueilla keskeytetään Nshekan mukaan keskeisiä koulutusaloitteita, mikä vähentää opettajien määrää oppilasta kohti ja johtaa koulumaksujen korotuksiin 40 prosentilla. Korotukset vaikuttavat oppilaiden määrään. Pitkän aikavälin vaikutukset voivat kumota edistyksen, jota koulutuksen ja lastensuojelupalvelujen alalla on saavutettu.
Kirkon Ulkomaanavun Kenian-maajohtajan John Bongein mukaan rahoituksen lopettamisella on merkittäviä vaikutuksia Kalobeyein pakolaisalueen koulutuksen järjestämisessä. Päätös vaikuttaa 35 836 oppilaaseen kymmenessä koulussa. Yksi suurimmista vaikutuksista on se, että pakolaisalueen nykyisistä opettajista 58 prosenttia jää ilman palkkaa. Opettajista 120 on pakolaistaustaisia ja 49 kenialaisia. Katkos palkanmaksussa aiheuttaa opettajien poissaoloja ja heikentää opetuksen laatua.
– Rahoituksen päättäminen on luonut Kalobeyein pakolaisalueella ennakoimattoman kriisin, joka uhkaa tuhansien pakolaislasten koulutuksen tulevaisuutta. Ilman välitöntä tukea emme vain joudu sulkemaan kouluja ja menetämme opettajia vaan vaarannamme kokonaisen sukupolven hyvinvoinnin. Tämä rahoitus on ollut oleellinen osa sen turvaamista, että lasten mahdollisuudet saada heille kuuluva koulutus täyttyy ja koko yhteisön resilienssi on turvattu, sanoo Bongei.
Muut Kirkon Ulkomaanavun koulutushankkeet Kenian ja Ugandan pakolaisalueilla jatkuvat Euroopan unionin kaltaisten rahoittajien ansiosta, mutta rahoitusta on järjestön mukaan tarvetta paikata. KUA on yksi 99:stä hiljattain Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden päättäjille osoitetun avoimen kirjeen allekirjoittajasta, jotka vaativat Euroopan suurimman humanitaaristen kansalaisjärjestöjen verkoston VOICEn kautta EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään kansainvälistä apuaan.
– Nyt enemmän kuin koskaan kehotamme muita kansainvälisiä avunantajia, kuten Euroopan unionia, Suomen hallitusta ja nousevia avunantajia, kuten Persianlahden maita, lisäämään panostaan. Vetoamme myös yksityisiin lahjoituksiin työn jatkamiseksi, toiminnanjohtaja Tomi Järvinen vetoaa.
Lue myös:
Asunnottoman ja uusköyhän elämä Pariisissa on vaikeaa – Sainte-Marthen aukiolla he saavat avun
Merimieskirkon saama sosiaalityön avustus puolittui ja palveluita on leikattu
[post_title] => Yhdysvallat lopettaa rahoituksen Kirkon Ulkomaanavulle – Yli 209 000 lasta ja nuorta voi menettää mahdollisuuden koulutukseen [post_excerpt] => Lähes 7 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen rahoitus vastaa noin 10 prosentin lovea Ulkomaanavun maailmanlaajuiseen budjettiin. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => yhdysvallat-lopettaa-rahoituksen-kirkon-ulkomaanavulle-yli-209-000-lasta-ja-nuorta-voi-menettaa-mahdollisuuden-koulutukseen [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-03-03 13:48:49 [post_modified_gmt] => 2025-03-03 11:48:49 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114656 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Yhdysvallat lopettaa rahoituksen Kirkon Ulkomaanavulle – Yli 209 000 lasta ja nuorta voi menettää mahdollisuuden koulutukseen [title] => Yhdysvallat lopettaa rahoituksen Kirkon Ulkomaanavulle – Yli 209 000 lasta ja nuorta voi menettää mahdollisuuden koulutukseen [href] => https://staging.kotimaa.fi/yhdysvallat-lopettaa-rahoituksen-kirkon-ulkomaanavulle-yli-209-000-lasta-ja-nuorta-voi-menettaa-mahdollisuuden-koulutukseen/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 114657 )
Yhdysvallat lopettaa rahoituksen Kirkon Ulkomaanavulle – Yli 209 000 lasta ja nuorta voi menettää mahdollisuuden koulutukseen
Uskonnot eivät katoa maailmasta vaan päinvastoin vaikuttavat vahvasti ihmisten toimintaan. Siksi kyky ymmärtää niitä ja niihin liittyviä ilmiöitä on tärkeä taito nuorten elämän kannalta. Tänä vuonna 120 vuotta täyttävä Kotimaa haluaakin juhlavuotensa kunniaksi olla tukemassa nimenomaan uskonnonopetusta.
Kotimaa avaa nyt uskontojournalismikampanjan. Sen tavoitteena on tarjota uskonnonopettajille Kotimaa-lehti opetuksen tueksi sponsorituella. Kotimaa etsii halukkaita sponsoreita, jotka voisivat lahjoittaa kouluille lehtitilauksen. Koulut voivat myös itse tilata lehden Kotimaan sponsoroimaan hintaan.
Uskontojournalismikampanjan suojelijana on Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.
– Tämä aika, jossa nuoret saavat paljon tietoa uskonnoista ja uskonnollista ihmisistä sekä ilmiöistä sosiaalisesta mediasta ja TikTokista korostaa lähdekritiikin ymmärrystä, millaisia ilmiöitä on uskontoja koskevien uutisten ja ihmisten takana, Leppänen sanoo kampanjan haastattelussa.
Kotimaa tarjoaakin kampanjallaan uskonnonopetuksen tueksi uskonnollisiin yhteisöihin liittyvää ajankohtaista uutisointia, katsomusten monimuotoisuutta ja eettisiä kysymyksiä valottavia haastatteluja sekä artikkeleja ja reportaaseja katsomuksiin liittyvistä ilmiöistä ja arjen käytännöistä.
– Kun haluamme ymmärtää tätä maailmaa ja toisia ihmisiä, tarvitaan kykyä ymmärtää myös erilaisia uskontoja ja katsomuksia. Uskontolukutaito on tosi tärkeä kansalaistaito, jossa on kysymys siitä, että ymmärtää uskontoon liittyviä ilmiöitä, uskontojen poliittista roolia, uskontojen näkymistä julkisessa tilassa ja uskontojen merkitystä yksilön elämässä, kampanjan suojelija Mari Leppänen toteaa.
Lue lisää uskontojournalismikampanjasta ja piispa Mari Leppäsen ajatuksia uskonnonopetuksen merkityksestä kampanjasivulta.
[post_title] => Kotimaa avaa uskontojournalismikampanjan ja etsii sponsoreita uskonnonopetuksen tueksi [post_excerpt] => 120-vuotta täyttävä Kotimaa haluaa juhlavuotensa kunniaksi olla tukemassa uskonnonopetusta. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => kotimaa-avaa-uskontojournalismikampanjan-ja-etsii-sponsoreita-uskonnonopetuksen-tueksi [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-03-03 12:01:03 [post_modified_gmt] => 2025-03-03 10:01:03 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114636 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Kotimaa avaa uskontojournalismikampanjan ja etsii sponsoreita uskonnonopetuksen tueksi [title] => Kotimaa avaa uskontojournalismikampanjan ja etsii sponsoreita uskonnonopetuksen tueksi [href] => https://staging.kotimaa.fi/kotimaa-avaa-uskontojournalismikampanjan-ja-etsii-sponsoreita-uskonnonopetuksen-tueksi/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 114637 )
Kotimaa avaa uskontojournalismikampanjan ja etsii sponsoreita uskonnonopetuksen tueksi
Suot ovat maamme alkuperäisintä luontoa. Alkujaan peräti kolmannes maamme pinta-alasta on ollut suota. Soista kuitenkin yli puolet on ojitettu pääasiassa metsän kasvun lisäämiseksi.
Monen muun seurakunnan tavoin Saarijärven seurakunta omistaa paljon metsää. Se on pyrkinyt tekemään vapaaehtoista metsien suojelua mahdollisimman paljon. Noin 35 hehtaarin laajuinen, aikoinaan ojitettu Viitalamminsuo ei kuitenkaan kelvannut suojeltavaksi. Suosta ei ollut seurakunnan talouden kannalta mitään hyötyä. Alueen vesistöihin sillä oli taas negatiivisia vaikutuksia.
– Aloimmekin pohtia, olisiko kyseinen suoalue jotenkin mahdollista ennallistaa alkuperäiseen kuntoonsa, kertoo Saarijärven seurakunnan talouspäällikkö Emilia Jalomäki.
Apuun löytyi Hiilipörssi Oy, joka toteuttaa soiden ennallistamista. Rahoitus siihen tulee joko yrityksiltä, julkisorganisaatioilta tai yksityisiltä kansalaisilta. Motiivina rahoittajilla ovat luontoarvot ja ilmastohaittojen vähentäminen.
– Otimme vuonna 2020 Hiilipörssiin yhteyttä ja lähdimme viemään asiaa eteenpäin. He tulivat tutustumaan suoalueeseen ja sitten lähdettiin tekemään sopimusta. Kirkkoneuvostomme oli yksimielisesti ennallistamisen kannalla, Jalomäki kertoo.
Hauska sattuma oli se, että seurakunnan omistaman suoalueen ennallistamisen rahoittajaksi löytyi arvomaailmaltaan hyvinkin läheinen toimija.
– Suomen Partiolaiset ry kompensoi tällä lentopäästönsä, jotka syntyivät, kun 900 partiolaista matkusti Etelä-Koreaan kansainväliselle suurleirille.
Jalomäki kannustaa muitakin seurakuntia harkitsemaan soiden ennallistamista Hiilipörssin kanssa.
– Ympäristöhyödyn lisäksi tämä on myös loistava tapa saada pisteitä ympäristödiplomiin. Hankkeen aikana syntyi yhteisöllisyyttäkin, koska erityisesti vesitalous kiinnostaa monia paikallisia ja mökkiläisiä.
SAARIJÄRVEN SEURAKUNNAN metsätyöryhmän puheenjohtaja Jussi Halttunen pitää talousmetsäksi kelpaamattoman alueen palauttamista luonnontilan järkevänä tekona. Seurakunta sai Viitalamminsuolle ilmaisen ennallistuksen ja hieman tuloakin energiapuusta. Samalla tehtiin erittäin konkreettinen ympäristöteko.
– Tällaisia ojitettuja suoalueita on Suomessa paljon. Aikoinaan oltiin optimistisia, ajateltiin että kyllä suollekin voi syntyä metsää, Halttunen toteaa.
Hänen mukaansa takavuosien metsänojitusbuumi on aiheuttanut vesistöissä paljon ongelmia. Vesistöt ovat liettyneet ja veden laatu järvissä huonontunut.
– Myös tulvariskit ovat lisääntyneet, koska suot ovat pidätelleet tulvia.
Halttunen on sitä mieltä, että sinänsä tärkeiden metsätulojen ohella seurakunnan pitää ajatella myös ympäristö- ja virkistysarvoja.
– Ei toiminta voi olla pelkästään kovaa metsätalousbisnestä. Seurakunnalta odotetaan monenlaista vastuullisuutta.
Helmikuun lopussa Saarijärven seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hakea Viitalamminsuon alueelle Keski-Suomen ELY-keskukselta ennallistamissopimuksen mukaisesti yksityismaan suojelusopimusta.
HIILIPÖRSSI OY:N asiantuntija Risto Sulkava on mielissään siitä, kuinka hyvin yhteistyö Saarijärven seurakunnan kanssa sujui. Asioita helpotti se, että seurakunta omistaa koko Viitalamminsuon.
– Ennallistamisen keskeinen ongelma on pirstoutunut maanomistusrakenne. Onkin hankala löytää kokonaista suoallasta, jonka pystyisi hyvin ennallistamaan. Jos yhdellä suolla on kymmenen maanomistajaa, niin silloin onnistumisen mahdollisuus on pieni, Sulkava sanoo.
Sulkava suosittelee lämpimästi muillekin seurakunnille soiden ennallistamista. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että prosessi ei ole kovinkaan nopea.
– Ennen kuin sopimus ennallistamisesta päästään tekemään, niin on monenlaista pohjatyötä. Vuosi on prosessille minimiaika, yleensä menee parikin.
Sulkava muistuttaa siitä, että suon palautuminenkaan ei tapahdu nopeasti. Puhutaan aina vuosikymmenistä.
– Toki jo muutamassa vuodessa suolinnut palaavat ja vesi puhdistuu, eli saadaan aikaan paljon näkyvää parannusta.
Lue myös:
”Paljon puhutaan suojelusta, mutta metsä voi olla myös hengellinen paikka”
Esitys metsien suojelusta jäi pöydälle Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa
[post_title] => Saarijärven seurakunta ennallisti ojitetun suon – ympäristöteon kustansivat partiolaiset [post_excerpt] => Ojitetulla suolla ei ollut seurakunnalle taloudellista arvoa, ja sen vaikutukset alueen vesistöihin olivat negatiivisia. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => saarijarven-seurakunta-ennallisti-ojitetun-suon-ymparistoteon-kustansivat-partiolaiset [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-03-03 17:31:59 [post_modified_gmt] => 2025-03-03 15:31:59 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=113902 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Saarijärven seurakunta ennallisti ojitetun suon – ympäristöteon kustansivat partiolaiset [title] => Saarijärven seurakunta ennallisti ojitetun suon – ympäristöteon kustansivat partiolaiset [href] => https://staging.kotimaa.fi/saarijarven-seurakunta-ennallisti-ojitetun-suon-ymparistoteon-kustansivat-partiolaiset/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 113903 )
Saarijärven seurakunta ennallisti ojitetun suon – ympäristöteon kustansivat partiolaiset
Mitä kuuluu?
– Päivittäinen ilo on siitä, että saan elää yhteisessä, omin käsin rakennetussa kodissamme puolison kanssa. Ilo on myös siitä, että lapset ja lapsenlapset voivat hyvin. Jotkut lapsuuden ja nuoruuden ystävät sekä vuosien työtoverit yhä elävät. Monet omat fyysiset kyvyt ikävästi heikkenevät ja katoavat.
Toimit pitkään Kirkon perheasiain keskuksen perheasiain työalasihteerinä. Mihin asioihin perheiden hyvinvoinnissa KPK tahtoi silloin eniten vaikuttaa?
– 30 vuoden ajan työalani oli seurakuntien perhetyö. Sen ensimmäinen painopiste liittyi puolisoiden suhteen vahvistamiseen. Voisiko puolisoiden ystävyyttä syventää, rohkaista kertomaan toiveista, vaikeuksista, näkemään vahvuuksia ja jakamaan kokemusta toisten parien kanssa? Idean ja mallin tästä saimme amerikkalaisilta työtovereilta. Rauhallisessa paikassa viikonhlopun aikana pareilla olisi mahdollisuus keskenään jakaa kokemusta siitä, mikä parisuhteessa ja kumppanissa, tämän persoonassa ja tavassa olla on hyvää ja omaa jaksamista tukevaa. Lisäksi voi kertoa toiselle omista tavoitteista, mahdollisesti muutostoiveista. Näitä kahdenkeskisen tapaamisen herättämiä tunteita ja havaintoja vahvistaa niiden jakaminen ryhmässä.
– Parisuhteessa usein itsekin pakenin vaikenemiseen. Asioiden esille nostaminen oli pelottavaa. Vielä 1970-luvun alussa ajatus siitä, että kokoonnuttaisiin vieraan ryhmän kanssa puhumaan omasta parisuhteesta tuntui mahdottomalta. Eihän siitä kotonakaan puhuttu. Toiminta alkoi vuonna 1972. Ratkaisevaa oli, että monet kirkon perheneuvojat puolisoineen tulivat mukaan. Heidän panoksensa oli korvaamaton.
– Parisuhdetyön merkittävä kulmakivi oli myös Pariviestinnän kurssi. Saimme sen Suomeen yhdysvaltalaisen professori Elam Nunnallyn kautta. Koulutimme tuhansia seurakuntien maallikoita ja työntekijöitä ohjaamaan näitä kursseja. Perusoivallus oli se, että vuorovaikutustaitoja voidaan ymmärtää ja opetella. Hänen kanssaan oli myös pitkä yhteistyö ratkaisukeskeisen terapian kouluttajina.
Miten työ laajeni?
– Työhön vanhemmuuden tukemiseksi. Yhdysvaltalainen psykologian tohtori Thomas Gordon, joka toimi lasten ja nuorten terapeuttina, kiinnitti huomiota siihen, miten vanhempia syytetään, mutta kukaan ei auttanut heitä toimimaan paremmin. Hän alkoi yhdessä tiimin kanssa kehitellä kurssia, jolla vanhemmat oppisivat kuuntelemaan lapsiaan ymmärtääkseen heidän elämäänsä. Toinen taito oli oppia puhumaan niin, että lapset haluavat kuunnella. Johtavana ajatuksena oli ongelmien ratkaisu ymmärrystä lisäämällä, ei valtaa käyttämällä.
– Suomen aloitteesta syntyi Gordonin kurssien Euroopan yhteistyöverkosto. Pidimme pariviestinnän kursseja Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Toinen erityisen merkittävä Gordonin kurssi oli Nuisku eli nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi. Siitä tuli tärkeä osa rippikoulun isosten koulutusta. Kirkon kentässä tärkeä oli lastenohjaajille sovellettu ihmissuhdehtaitojen kurssi.
Missä asioissa kirkon pitäisi olla nyt erityisenä tukena perheille ja parisuhteille?
– Oleellista on, että seurakunnissa ihmisten kohtaamisessa uskallettaisiin kysyä, miten ihmiset voivat tärkeimmissä suhteissaan sekä miten voisi vahvistaa sitä mikä on hyvin.
Oma avioliittosi on kestänyt 60 vuotta. Mitkä tekijät ovat edesauttaneet pitkää liittoa?
– Tutustuimme kristillisen opiskelijatyön piirissä. Meitä yhdisti näkemys maailmassa ja yhteisöissä olevasta hyvästä sekä siitä mitä pitäisi muuttaa ja korjata. Meillä oli myös saman suuntainen näkemys kristinuskon kantavasta voima.
– Ratkaisevaa on ollut yhteinen työ parisuhteiden ja perheiden hyväksi. Ilman yhteistä kokemusta vuorovaikutustaitojen opettelussa ja uskalluksessa avoimuuteen työni ei olisi ollut mahdollista.
Olit aikanaan perustamassa Yhteysliikettä. Mitä muutoksia kirkossa pitäisi vielä tapahtua suhteessa seksuaalivähemmistöihin?
– Sydänten muutos. Halu eläytyä myötätunnolla niiden elämään, jotka ovat syntyneet erilaiseen todellisuuteen, eivätkä voi muuttaa sitä mitä heille on syntymässä annettu. Silloisen arkkipiispa John Vikströmin ja emeritusarkkipiispa Mikko Juvan tuki olivat ratkaisevan tärkeitä liikkeen syntyvaiheissa 2000-luvun alussa.
Toimit vuoden 1988 presidentinvaaleissa valitsijamiehenä. Mitä ajattelet nykyisestyä poliittisesta ilmapiiristä?
– Uhkaavinta on vihamielinen vastakkainasettelu ja tutkitun tiedon hyljeksintä.
Missä asioissa kokonaiskirkko on mennyt parempaan suuntaan?
– Ehkä kirkko on ymmärtämässä, että sen rikkaus on jäsenissä.
Entä missä asioissa sen pitäisi vielä muuttua?
– Teologisessa rehellisyydessä ja kyvyssä myötätuntoon.
Paras lapsuusmuistosi?
– Olen elänyt lapsuuteni sodan vuosina ja heti sodan jälkeen vanhempani erosivat. Mikään yksittäinen tapahtuma ei ole paras muisto vaan se on äitini läsnäolo ja kyky kertoa satuja ja tarinoita.
– Isoveljeni kanssa jaoimme ystävyydessä elämää ja kaikkea tekemistämme. Hän oli turvani pelkoa vastaan. Isän persoonallisuus ja olemassaolo on myös vahva.
Lue myös
[post_title] => Ei parisuhteesta kotonakaan puhuttu – Asioiden esille nostaminen oli pelottavaa [post_excerpt] => Kotimaa kysyy kuulumisia kirkossa aikanaan vaikuttaneilta henkilöiltä. Rovasti Liisa Tuovinen, 86, on kehittänyt keskeisesti seurakuntien perhetyötä. Hän on Yhteys-liikkeen perustajajäsen. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => ei-parisuhteesta-kotonakaan-puhuttu-asioiden-esille-nostaminen-oli-pelottavaa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-03-03 10:10:50 [post_modified_gmt] => 2025-03-03 08:10:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114515 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Ei parisuhteesta kotonakaan puhuttu – Asioiden esille nostaminen oli pelottavaa [title] => Ei parisuhteesta kotonakaan puhuttu – Asioiden esille nostaminen oli pelottavaa [href] => https://staging.kotimaa.fi/ei-parisuhteesta-kotonakaan-puhuttu-asioiden-esille-nostaminen-oli-pelottavaa/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 114517 )
Ei parisuhteesta kotonakaan puhuttu – Asioiden esille nostaminen oli pelottavaa
Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan, hän kärsii ja kuolee. Opetuslasten oli mahdotonta ymmärtää tätä. He odottivat Messiaan saapuvan voittoisana kuninkaana, joka tuo vapautuksen.
Jesaja oli kirjoittanut Herran palvelijasta, jota halveksitaan ja häpäistään, mutta joka kantaa kansan synnit (Jes. 53). Jesaja kirjoitti myös, miten Messias tuo mukanaan parannuksen: ”Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan.” (Jes. 35:5–6)
Kerrottuaan opetuslapsilleen kuolemastaan, Jeesus kohtaa sokean Jerikon tiellä. Sokea mies ei näe Jeesusta, mutta hän ymmärtää, kuka Jeesus on. ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyy ja kysyy: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies pyytää: ”Herra, anna minulle näköni.”
Kärsimystään kohti kulkeva Messias ei ohita kärsivän pyyntöä. Hänen tehtävänsä sovittajana ja parantajana kuuluvat yhteen. Jumalan rakkaus kohtaa meidät Jeesuksen kärsimyksessä. Rakkaus ei ohittanut ristin kärsimystä, vaan suostui kulkemaan sen läpi meidän puolestamme. Kärsivänä voittava Messias toi vapautuksen.
Jeesus kärsii meidän puolestamme, mutta ei jätä meitä kärsimykseen. Jerikon tiellä hän antoi sokealle näön. Meille hän antaa kyvyn nähdä oma parannuksen tarpeemme ja Jumalan rakkauden äärettömyys. Parantaja on myös pelastaja.
Jeesus antaa myös kyvyn nähdä lähimmäisen kärsimyksen ja avun tarpeen. Jumalan rakkaus ei käänny pois lähimmäisenkään kärsimyksestä, vaan kohtaa ja kantaa sen. Pysähtymällä avun tarvitsijan kohdalle välitämme Jumalan rakkautta eteenpäin.
Pohdittavaksi: Mitä haluat Jeesuksen tekevän sinulle? Mitä hän haluaisi sinun tekevän hänen puolestaan?
Laskiaissunnuntai: Jumalan rakkauden uhritie
Tekstit: Ps. 31:2–6, Jes. 58:1–9, 1. Kor. 13, Luuk. 18:31–43
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti kerätään Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon.
Sunnuntain evankeliumi: Rakkaus kohtaa kärsimyksen
Ompelija Ulla Marita Arjosaari syntyi 17.10.1934 ja kuoli 90-vuotiaana kotonaan Loviisassa Palvelutalo Esplanadissa 28.11.2024.
Ulla Arjosaari vaikutti Loviisan kaupungin ja seurakunnan hallinnossa. Hän tuli 1980-luvun alussa mukaan Loviisan suomalaisen seurakunnan toimintaan uuden Yhteiskunnallisen työn toimikunnan perustajajäseneksi. Tämä merkitsi Loviisalle järjestelmällistä kansainvälistymistä.
Seurakunnan ystävyysseurakuntatoiminta keskittyi Viroon, Unkariin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Loviisan kuva muuttui kansainvälistyväksi rauhankaupungiksi.
Silloin Loviisa tunnettiin myös pien- ja tekstiiliteollisuudesta, ja muun muassa Grünsteinin, Mohairluxin ja La-filin ompelimoistaan. Loviisan tekstiilityöntekijöiden puheenjohtajana Ulla Arjosaari kulki kehityksen kärjessä.
Hän liittyi aktiivisesti Loviisan suomalaisen seurakunnan uudistuvaan toimintaan. Yhteiskunnallinen toimikunta avasi seurakunnan avointa lähestymistapaa työpaikoille ja työikäiseen väestöön. Vierailut Loviisan ydinvoimalassa, Rauma-Repolan tehtailla, pienyrityksissä, kauppaliikkeissä ja laitoksissa loivat uutta kosketuspintaa työväestöön ja yritystoimintaan.
Sosiaalidemokraattisen puolueen luottamushenkilönä Ulla Arjosaaren laaja kannatus avasi monia yhteyksiä. Kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä hän kantoi vastuuta myös kaupunkisuunnittelusta.
ULLA ARJOSAAREN suureksi rakkaudeksi kasvoi Unkarissa, Budapestin kupeessa sijaitseva Csömör, jonka papin Péter Solymárin kanssa luotiin nopeasti läheinen ja innostava ystävyysseurakuntasuhde. Ulla Arjosaaren elämä näytti välillä olevan yhtä Csömöriä, poskisuudelmia, lahjoja ja vierailuja yli rajojen aidossa unkarilaisessa hengessä. Myös seurakunnan laajenevat ystävyyssuhteet Saksan Meldorfiin, Viron Haapsaluun, Tallinnaan suomalaiseen seurakuntaan sekä Inkerin Kolppanaan saivat Ullalta kannustusta.
Kaksikielisenä perusloviisalaisena Ulla Arjosaari laajensi kekseliäästi kotikaupunkinsa kansainvälistä elämää. Hän oli voimakastahtoinen seurakunta-aktivisti, valpas, suorapuheinen nainen, joka avoimesti vastasi kotikaupunkinsa ulkosuhteisiin ja ympäristöhaasteisiin.
Hänelle rakas yhteiskunnallisen työn toimikunta solmi Unkarin lisäksi yhteyksiä myös pakolais- ja maahanmuuttajaryhmiin, sekä muihin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Viimeiseen asti Ulla Arjosaari osallistui Loviisan rauhanfoorumiin, joka Loviisan omana kanavana kehittää edelleen yhteyksiä maailmanlaajalle rauhalle ja konfliktien ehkäisylle.
Ulla Arjosaaren unkarirakkaus kasvaa edelleen korkoa. Ullan sydämelliset suhteet jatkuvat Csömörin pappilanväen Martha ja Péter Solymárin sekä Katalin Feherin perheiden lisäksi yhteytenä Esterin, Adrin, János ja Máte Kulichin ynnä monien muiden csömöriläisten suhdeverkostona.
Lähipiirille, Tuija Schumiloville Ulla oli upea täti, lapsille ja lapsenlapsille mieluinen Ulla-mummi.
Csömöristä Ullan arkulle toimitetun puna-vihreä-valkoisen kukkalaitteen saatesanoissa luki: ”Ulla Arjosaari - ystävyysseurakuntatyön moottori ja sydän.”
Veli-Matti Hynninen
Ullan pappi vuodesta 1980
Muistokirjoitus: Ulla Arjosaari 17.10.1934-28.11.2024
Tarpeeksi suuren haasteen edessä eri lähtökohdista käsin toimivat löytävät lopulta yhteyden. Näin näyttää käyvän kunnille ja oppilaitoksille uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
Viime vuonna kiista koulujen tilaisuuksien uskonnollisista sisällöistä kiihtyi äärimmilleen. Siinä meni jo barokkimusiikkikin halki, poikki ja pinoon, kun oppilaitokset varoivat vanhempien reaktioita ja mahdollisia korvausvaatimuksia.
Nyt ollaan toisenlaisessa tilanteessa. Tällä viikolla opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämistyöryhmä julkisti muistionsa. Siinä kannustetaan kuntia, kouluja ja oppilaitoksia yhteistyöhön uskonnollisten yhteisöjen kasvatusalan ammattilaisten kanssa.
Kehittämistyöryhmän mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tällä hetkellä sellaisia haasteita, että kaikkien kasvatusalan ammattilaisten apua tarvitaan. Päällekkäisen työn tekeminen samalle kohderyhmälle ei kannata, vaan yhteistyöhön pitää ryhtyä. Sekin todetaan, että evankelis-luterilaisella kirkolla näitä kasvatusalan ammattilaisia on paljon.
Tällainen yhteistyö ei mahdollista kirkon ammattilaisille uskonnollisten tilaisuuksien ja aamunavauksien pitämistä lapsille ja nuorille. Toiminta ei saa olla uskonnollisesti sitouttavaa, kehittämistyöryhmä toteaa. Tämä voi tuntua osasta kirkon työntekijöitä turhauttavalta. Kirkon perustehtävähän on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
Toisaalta, onko parempaa tapaa toteuttaa lähimmäisenrakkautta kuin olla ahdistuneiden, uupuneiden, kiusattujen ja itsensä kanssa ihan pihalla olevien lasten ja nuorten tukena? Seurakunnan alueella olevien koululaisten ja opiskelijoiden kanssa eläminen ja heille läsnä oleminen on mitä suurimmassa määrin kristillisyyttä.
Seurakuntien kannattaakin nyt tarttua opetus- ja kulttuuriministeriön kädenojennukseen tosissaan. Se, mitä virsiä juhlissa lauletaan tai pidetäänkö pääsiäiskirkkoa, ei ole lasten ja nuorten kannalta yhtä merkittävää kuin rinnalla kulkeva ihminen. Valituksen ja riitelyn sijaan on ryhdyttävä hyvään yhteistyöhön.
Lue myös
[post_title] => Pääkirjoitus: On merkittävämpää kulkea nuoren rinnalla kuin laulaa virsi koulun juhlassa [post_excerpt] => Tarpeeksi suuren haasteen edessä eri lähtökohdista käsin toimivat löytävät lopulta yhteyden. Näin näyttää käyvän kunnille ja oppilaitoksille uskonnollisten yhteisöjen kanssa. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => paakirjoitus-on-merkittavampaa-kulkea-nuoren-rinnalla-kuin-laulaa-virsi-koulun-juhlassa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-02-28 15:14:31 [post_modified_gmt] => 2025-02-28 13:14:31 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114503 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Pääkirjoitus: On merkittävämpää kulkea nuoren rinnalla kuin laulaa virsi koulun juhlassa [title] => Pääkirjoitus: On merkittävämpää kulkea nuoren rinnalla kuin laulaa virsi koulun juhlassa [href] => https://staging.kotimaa.fi/paakirjoitus-on-merkittavampaa-kulkea-nuoren-rinnalla-kuin-laulaa-virsi-koulun-juhlassa/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 111112 )
Pääkirjoitus: On merkittävämpää kulkea nuoren rinnalla kuin laulaa virsi koulun juhlassa
Uskovaisessa perheessä Kuusankoskella kasvanut Suvi-Orvokki Kunnasto, 48, on kulkenut pitkän tien kohti oman näköistä uskoa ja pappeutta. Hänen ydinviestinsä on selkeä: armo ja rakkaus kuuluvat kaikille. Jokainen ihminen on rakastettu ja jokaisella on toivoa.
– Pitkäperjantain sovitustyö koskee kerta kaikkiaan jokaista, sinuakin. Malja ei ole mennyt kenenkään ohi.
Tiistaina 25.2. Hankasalmen kirkkovaltuusto valitsi Kunnaston seurakunnan tulevaksi kirkkoherraksi äänin 11–3. Virkaa haki myös pastori Pirkko Hänninen, joka on viimeksi toiminut Lappeenrannan seurakuntayhtymän oppilaitospappina. Kunnasto on työskennellyt seurakuntapappina Hankasalmella vuodesta 2019.
"Koko maailmalta salaa pyrin Itä-Suomen yliopiston teologiseen tiedekuntaan vuonna 2007."
Suvi-Orvokki Kunnasto kertoo aina uskoneensa Jumalaan. Vahva kutsu kertoa Jumalan rakkaudesta myös muille syntyi niin ikään jo pikkulapsena. Siihen aikaan naiset eivät kuitenkaan voineet olla pappeja. Niinpä Kunnasto opiskeli musiikinopettajaksi.
– Koko maailmalta salaa pyrin Itä-Suomen yliopiston teologiseen tiedekuntaan vuonna 2007. En kertonut asiasta edes kaikkein lähimmilleni ennen kuin sain tiedon sisäänpääsystä.
Opiskelu tuntui aluksi vaikealta.
– Jumalan kämmenellä opintoni kuitenkin etenivät. Opin opiskelemaan omalla tavallani ja nykyään rakastan opiskelua. Aion jatkaa sitä läpi elämän. Kannustan myös omia lapsiani ja riparilaisia ja kaikkia ihmisiä uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Jumala on piilottanut meihin kaikkiin paljon lahjoja.
ALKUVUODESTA 2013 Kunnasto valmistui teologian maisteriksi. Työnhakijoita oli paljon, ja tehtäviin valittiin usein jo vihittyjä pappeja, mutta yhdeksän kuukauden etsinnän jälkeen Kunnastolla tärppäsi. Hän sai paikan Vaasan suomalaisesta seurakunnasta. Kunnasto aloitti työt rippikouluteologina, ja marraskuussa 2013 hänet vihittiin papiksi.
Vaasassa oli hyvä elää ja työskennellä, mutta perhesyistä Kunnasto hakeutui Keski-Suomeen. Hän ihastui pieneen Hankasalmen seurakuntaan heti. Esimiesten vaihtuvuus oli suurta, mikä haastoi pientä työyhteisöä. Toisaalta työntekijät näkivät monenlaisia tapoja johtaa. Kunnasto huomasi pohtivansa, miten itse toimisi esimiehenä. Hän ryhtyi suorittamaan työn ja lastenhoidon ohessa kirkon johtamiskoulutuksia.
– Opiskelu oli todella antoisaa. Samalla kasvoi rohkeus ja tietoisuus siitä, mitä johtaminen voisi olla.
– Ymmärrän hyvin, miksi ihmiset eivät nykyään hakeudu kirkkoherroiksi. Jatkuva tavoitettavissa oleminen ei ole nykypäivää, ja palkkaus on pitkiin opintoihin ja vastuisiiin nähden heikko. Lisäksi kirkkoherroilta vaaditaan vahvaa hallinnon osaamista, vaikka se ei opinnoissa painotu. Itse kuitenkin viihdyin niin hyvin hankasalmelaisten ihmisten kanssa, että hain kirkkoherraksi varmistaakseni, että saan pysyä täällä pitkään.
KUNNASTO KOKEE, että elämässä pienen yhteisön keskellä on roimasti enemmän hyviä puolia kuin huonoja.
– Minut on hyväksytty täällä sellaisena kuin olen. Olen kotonani. Minä olen seurakuntalaisteni naapuri. Jonotamme vierekkäin terveyskeskuksen labrajonossa, lapsemme käyvät samaa koulua ja jaamme kukan taimia puutarhoistamme.
– Porukka on täällä rehtiä, rentoa ja huumorintajuista. Ihmisten ystävällisyys koskettaa minua. Olen kaivannut kuulumista tällaiseen joukkoon.
Pienessä työyhteisössä kaikki tuntevat toisensa hyvin, tietävät toistensa tavat ja tarpeet. Ne on mahdollista ottaa huomioon. Toisaalta kun työalansa ainoa työntekijä sairastuu, ei sijaista ole helppo löytää.
Pienen seurakunnan suurin ongelma on sama kuin monen suuremmankin: miten saada rahat riittämään kaikkeen tarpeelliseen?
– Kuuntelemme ja toteutamme kuitenkin paikkakuntalaisten toiveita. Toiveisiin vastaavassa toiminnassa on Jumalan siunaus.
Seurakunnan yhteistyö järjestöjen, kunnan, hyvinvointialueen ja muiden kristillisten kirkkojen kanssa on Hankasalmella sujuvaa. Samana päivänä ei kannata järjestää päällekkäisiä tapahtumia.
"Ei ole helppoa ottaa vastaan viestiä, että saat jättää kaikki vaikeat asiasi Jumalalle."
IHMISYYTEEN KUULUU, että Jumalan hyvyyteen on joskus vaikea luottaa, Kunnasto sanoo. Olemme kovia murehtimaan ja ihmiselle on usein helpompaa odottaa moitteita ja rangaistusta kuin ottaa vastaan armon sanomaa.
– Ei ole helppoa ottaa vastaan viestiä, että saat jättää kaikki vaikeat asiasi Jumalalle. Että sinulla on lupa elää arkeasi levosta käsin, edetä asia kerrallaan ja luottaa, että Jumala antaa voiman ja viisauden ajallaan ja tavallaan.
Ahdistusten keskellä Kunnasto kannustaa pyytämään apua.
– Vaikka nyt ahdistaisi kuinka, se on vain vaihe, eikä tarkoita, että joudut elämään ahdistuneena koko loppuelämäsi.
Kunnasto painottaa, että vaikka maailmassa on paljon julmuutta ja pelottavia asioita, siinä on myös paljon hyvää.
– Jumala on yhä kaikkivaltias ja toimii. Hän vastaa edelleen rukouksiin.
Kirkon Kunnasto toivoo kehittyvän siihen suuntaan, että siellä tavoiteltaisiin puhdasta Jumalan tahtoa. Sen löytämistä saattavat häiritä jotkin perinteet ja tottumukset tai väärä vallankäyttö sekä myös toisella tavoin uskoviin kohdistuva pelko.
– Jos hyväksyy itsensä arvokkaana, Jumalan ainutlaatuisena luomuksena, on helpompi hyväksyä sellaisena myös muut, ihan erilaiset ja eri näköiset, eri tavalla uskovat ihmiset. Ja silloin pystyy miettimään myös sitä mahdollisuutta, että on ehkä itse joskus väärässä.
– Kannustan aina ihmisiä kohtelemaan erityisellä lämmöllä ja kunnioituksella kaikkia, joiden he ajattelevat olevan väärässä. Jumala toimii myös toisin uskovan kautta! Olemme kaikki erilaisia, mutta silti Jumala käyttää meitä kaikkia. Tämä on ihmeellistä.
USKO JUMALAAN, perhe ja ystävät ovat Suvi-Orvokki Kunnastolle tärkeitä voiman lähteitä. Vapaa-ajallaan hän kuntoilee kevyesti ja lukee mielellään. Rakas harrastus on myös sisustaminen ja remppaaminen. Kotona on meneillään aina joku projekti.
Kunnasto soittaa muun muassa huilua, pianoa, kitaraa ja harmonikkaa ja käy laulutunneilla.
– Musiikki elää minussa yhtä vahvasti kuin veri virtaa suonissani.
Lue myös
Ihmisten puolustaja – mikä on saanut kirkkoherra Kaisa Huhtalan toimimaan ihmisoikeuksien puolesta?
[post_title] => Jumala toimii kaikenlaisten uskovien kautta, sanoo Hankasalmen kirkkoherraksi valittu Suvi-Orvokki Kunnasto [post_excerpt] => Suvi-Orvokki Kunnasto on kulkenut pitkän tien kohti oman näköistä uskoa ja pappeutta. Tiistaina 25.2. Hankasalmen kirkkovaltuusto valitsi Kunnaston seurakunnan tulevaksi kirkkoherraksi. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => jumala-toimii-kaikenlaisten-uskovien-kautta-sanoo-hankasalmen-kirkkoherraksi-valittu-suvi-orvokki-kunnasto [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-03-03 09:16:41 [post_modified_gmt] => 2025-03-03 07:16:41 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114442 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Jumala toimii kaikenlaisten uskovien kautta, sanoo Hankasalmen kirkkoherraksi valittu Suvi-Orvokki Kunnasto [title] => Jumala toimii kaikenlaisten uskovien kautta, sanoo Hankasalmen kirkkoherraksi valittu Suvi-Orvokki Kunnasto [href] => https://staging.kotimaa.fi/jumala-toimii-kaikenlaisten-uskovien-kautta-sanoo-hankasalmen-kirkkoherraksi-valittu-suvi-orvokki-kunnasto/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 114496 )
Jumala toimii kaikenlaisten uskovien kautta, sanoo Hankasalmen kirkkoherraksi valittu Suvi-Orvokki Kunnasto
Suomen Lähetysseuran yhdessä seurakuntien kanssa järjestämien Kauneimpien joululaulujen keräystulos kasvoi jälleen. Tulos on parantunut vuosittain ensimmäisenä koronavuonna tapahtuneen notkahduksen jälkeen, kerrotaan järjestön tiedotteessa.
Kauneimpien Joululaulujen keräystulos viime vuodelta oli yhteensä 932 176 euroa. Edellisvuonna se oli 882 006 euroa.
Keräysvaroilla Suomen Lähetysseura kertoo auttavansa heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään yli 20 maassa. Varoilla parannetaan muun muassa lasten ja äitien terveyttä, autetaan perheitä saamaan parempaa ravintoa ja puhdasta vettä sekä kehittämään toimeentulomahdollisuuksia. Lähetysseura tukee myös erityisesti vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta sekä lasten oikeuksien toteutumista.
Joka joulu Suomen Lähetysseura järjestää myös äänestyksen siitä, mikä on suomalaisten mielestä paras joululaulu. Jo kolmatta kertaa parhaaksi joululauluksi äänestettiin Carola Häggkvistin säveltämä ja Pia Perkiön suomeksi sanoittama Taivas sylissäni.
Joululaulukisan toinen ja kolmas sija vaihtoivat päikseen paikkaa sitten edellisvuoden. Toiseksi tuli tällä kertaa Zacharias Topeliuksen ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna, ja kolmanneksi Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen.
Lue myös
Nyt hämmentää: Kolehdin antaminen MobilePaylla poiki varainhankintasoiton
[post_title] => Kauneimmat joululaulut keräsi yli 900 000 euroa [post_excerpt] => Suomen Lähetysseuran yhdessä seurakuntien kanssa järjestämien Kauneimpien joululaulujen keräystulos kasvoi jälleen. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => kauneimmat-joululaulut-kerasi-yli-900-000-euroa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-02-28 08:35:49 [post_modified_gmt] => 2025-02-28 06:35:49 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114485 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Kauneimmat joululaulut keräsi yli 900 000 euroa [title] => Kauneimmat joululaulut keräsi yli 900 000 euroa [href] => https://staging.kotimaa.fi/kauneimmat-joululaulut-kerasi-yli-900-000-euroa/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 114486 )
Kauneimmat joululaulut keräsi yli 900 000 euroa
Kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaan hakeneista haastatteluun on valittu Tamperemission järjestöjohtaja Matti Helin, Lapuan hiippakunnan hiippakuntadekaani Terhi Kaira, Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen sekä Kallion kirkkoherra Riikka Reina. Valinnan hakijoiden joukosta tekivät kirkolliskokouksen valitsijat. Hakijoita virkaan oli neljätoista.
Haastattelut käydään 6.3. maaliskuuta. Kirkkohallituksen täysistunto antaa oman esityksensä kirkolliskokoukselle kansliapäällikön valinnasta kokouksessaan 8. huhtikuuta. Kirkolliskokouksen nimeämät valitsijat tekevät ehdotuksen kirkolliskokoukselle, joka valitsee kansliapäällikön toukokuun kirkolliskokouksessa 5.–9. toukokuuta.
Uusi kansliapäällikkö aloittaa virassaan 1.9.2025. Virka on toistaiseksi voimassa oleva. Kansliapäällikön valintaprosessi käynnistyi, kun nykyinen kansliapäällikkö Pekka Huokuna ilmoitti siirtyvänsä eläkkeelle.
Lue myös
Kirkkohallituksen kansliapäällikön tehtävään 14 hakijaa – katso tästä ketkä
Kirkolliskokous valitsee Kirkkohallituksen kansliapäällikön – prosessi voi yllättää viime metreillä
[post_title] => Neljä valittu haastatteluun kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaa varten – Katso nimet [post_excerpt] => Kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaa hakeneista neljä on valittu haastatteluun. Hakijoita oli yhteensä neljätoista. [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => nelja-valittu-haastatteluun-kirkkohallituksen-kansliapaallikon-virkaa-varten-katso-nimet [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2025-03-03 11:04:54 [post_modified_gmt] => 2025-03-03 09:04:54 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=114479 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Neljä valittu haastatteluun kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaa varten – Katso nimet [title] => Neljä valittu haastatteluun kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaa varten – Katso nimet [href] => https://staging.kotimaa.fi/nelja-valittu-haastatteluun-kirkkohallituksen-kansliapaallikon-virkaa-varten-katso-nimet/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 15047 )