Näkökulma: Äänioikeus puuttuu valtaosalta kirkon jäseniä – epäkohta on jo aika korjata
Nykyisen käytännön mukaan kirkkoon kuuluvista täysi-ikäisistä maallikkojäsenistä noin 0,3 prosenttia saa äänestää edustajaansa kirkolliskokoukseen. Valtaenemmistö kirkon jäsenistä on siis vailla äänioikeutta. Sen pitäisi olla jo mennyttä maailmaa.
Pääkirjoitus: Ihmiskunnan ei ole hyvä olla yksin
Yksinäisyyden vastakohtaa, yhteyttä, kaivataan maailmassa muutenkin. Ilman ihmiskunnan yhteistyötä maailma on ilmastonmuutoksen ja sen tuottamien ongelmien kanssa pulassa. Ilman yhteistyötä ei ratkaista myöskään meneillään olevia konflikteja tai 800 miljoonaa ihmistä koskettavaa nälänhätää.
Kolumni: Mistä pelosta olet valmis luopumaan?
Oopperalaulaja Aarne Pelkonen kirjoittaa peloistaan ensimmäisessä Kotimaan kolumnissaan. "Minua pelotti, kun vuodenvaihteessa aloitin uuden parisuhteen. Kaiken kokemani jälkeen oli vaikeaa heittäytyä, luottaa ja sitoutua."
Näkökulma: Uupuneet paimenet uusien roolien ja puuttuvan tuen rutistuksessa
Harvoissa juhlissa lakimies-, insinööri- tai toimittajatutuiltani udellaan, miksi hän on juuri tuolla alalla ja miten hän suhtautuu yhteisönsä arvoristiriitoihin ja niin edelleen.
Näkökulma: Israelin politiikka jakaa mielipiteitä, mutta antisemitismille pitää sanoa ehdoton ei
Piispa Teemu Laajasalo puhui seminaarissa salakavalasta salonkikelpoisesta antisemitismista, jota hänen mukaansa esiintyy myös kirkossa. Laajasalo sanoi, että kirkkoliitot ovat osaltaan edistäneet sitä. Hän ei tässä yhteydessä määritellyt, miten ne ovat käytännössä sitä edistäneet.
Vaalianalyysi: Sivistystä ja siunausta Suomen kansalle – presidenttiehdokkaiden vakaumuksissa on eronsa
Ensi sunnuntaina suomalaiset saavat äänestää isosta joukosta hyviä ehdokkaita, monipuolisesti meritoituneita ammattilaisia. Mutta mikä on ehdokkaiden suhde uskontoon?
Kolumni: Pelastaako toivo pulassa olevan uskon?
Onko uskosta tullut liiallisten vaatimusten sävyttämää? Onko uskon ja uskovaisuuden muotti liian ahdas, imagollisesti liian ankara?
Pääkirjoitus: Ettei kävisi kuin stellerinmerilehmälle
Finlandia-ehdokkaanakin ollut romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän tarinan. Tarkemmin sanottuna sen, miten tämän suuren ja lempeän meriheinänhamuilijan luuranko päätyi Helsingin luonnontieteelliseen museoon kävijöiden ihmeteltäväksi.
Helsinkiläisen kirjallisuudentutkijan Iida Turpeisen esikoisromaani on fiktiivinen, mutta sen taustalla on mittava aineisto, josta kirjailija ammentaa välähdyksiä luonnontutkimuksen kehittymisestä. Eivät ihmiset aina ole tienneet, että elolliset olennot voivat kuolla sukupuuttoon.
Kolumni: Habit stackingin aikakaudella lupa lepoon on radikaali idea
Ihminen ei ole rajaton olento, vaikka nykyään niin tunnutaan kuvittelevan.
Pääkirjoitus: Tuomareiden edessä on kaksi kansaa, jotka etsivät olemassaololleen oikeutusta
Israel ja Etelä-Afrikka kohtasivat viime viikolla Kansainvälisen tuomioistuimen edessä Haagissa. Palestiinalaisia hyvin vahvasti tukeva Etelä-Afrikka syytti Israelia palestiinalaisiin kohdistuvasta kansanmurhasta ja pyysi tuomioistuimelta väliaikaista...