Kolumni: Turvallinen yhteiskunta on mahdollinen vain, jos suhtaudumme erilaisuuteen uteliaasti
Virallisilla oppikeskusteluilla on varmasti paikkansa, samoin suorasukaisillakin väittelyillä, mutta arjessa tärkeintä on puhaltaa kristittyinä yhteen hiileen erilaisuutta kunnioittaen.
Näkökulma: Aleksis Kivi sanoitti suomalaisuutta kristinuskon vankalla kulttuuripohjalla seisten
Aleksis Kiven elämään kytkeytyi myös herännäisyys. Hänen tuusulalaissyntyinen äitinsä Anna Stiina Hamberg oli körttiläisiä ja veisasi Siionin virsiä.
Näkökulma: Hizbollahin synkkä varjo ja halu pyyhkiä Israel kartalta
Iranin hyökkäykset Israeliin paljastavat myös sen, mistä koko kriisissä valitettavasti pitkälti on kysymys: liian monet tahot eivät vieläkään hyväksy juutalaisvaltion olemassaoloa.
Kolumni: Vasta kun uskalsin olla määrittelemättä hengellisyyttä, hengellisyys löysi minut
Kesti kauan ennen kuin uskalsin uskoa, vielä kauemmin että uskalsin sen tunnustaa, Aarne Pelkonen kirjoittaa.
Pääkirjoitus: Kirkon sisäinen henkien haistelu ei kuulu ehtoollispöytään
Kirkon ykseys on vakava asia. Kansankirkko on tänään jakolinjojen ja pirstaloitumisen repimä. Onko sitä ykseyttä oikeasti enää olemassa? Jussi Rytkönen kysyy.
Pahan kosketus – ihmiskunnalla ei ole pahalle yhtä selitystä
Onko pahuus Raamatun ja kirkon keskeisen tradition mukaisesti seurausta Jumalan vastustajan Saatanan teoista?
Lukijoilta: Viranomaisten oikeuspäätökset ovat omistautuneet negatiivisen uskonnonvapauden takaamiseen – lait kuitenkin takaavat myös positiivisen uskonnonvapauden
Päätöksistä ongelmallisimpia ovat olleet ne, joiden on tulkittu velvoittavan eri toimijoita kysymään yksityiselämän suojaan kuuluvia asenteita ja haluja. Kysymykset subjektiivisesta suhteesta uskontoon kun ovat melko vieraita vanhoille kirkoille ja eurooppalaiselle perinteelle.
Pääkirjoitus: Lähi-idän kaaos syvenee
Nasrallah oli Libanonissa ja Lähi-idässä sekä palvottu että vihattu hahmo. Hän oli vastuussa myös monista terrori-iskuista, sotaseikkailuista ja siviilien kuolemista Libanonissa, Syyriassa ja Israelissa.
Näkökulma: Elokapinan mielenilmaukset eivät valitettavasti herätä niitä, joiden tulisi havahtua, vaan syventävät polarisaatiota
Kun tempaus toteutetaan demokrtatian kaikken pyhimmässä fyysisiä jälkiä jättäen, sitä ei voida sivuuttaa. Samalla on pakko kysyä, suuntautuuko suuren yleisön huomio tämän kaltaisissa mielenilmauksissa lainkaan siihen asiaan, jota mielenosoittajat haluavat nostaa esiin, Emilia Karhu kirjoittaa.