Väistin kadulla eteeni kävelevää Hare Krishna-veljeä, joka hymyili makeasti ja tarjosi opusta luettavakseni. Pian jäljestäni käveli toinen nuori mies, joka hymyili tarjoajalle kohteliaasti ja huikkasi sitten olkansa yli: ”No thanks bro, I am muslim” (Ei kiitos veliseni, minä olen muslimi”).
Taivalsin Oxfordin Streetillä British Museumin lähettyvillä. Lyhyt uskontodialoginen yhteentörmääminen viritti minut oikealle taajuudelle. Vaikka kohtaus oli vain ohikiitävä hetki suurkaupungin ruuhkaisessa iltapäivässä, asenteet olivat kohdallaan.
Kuljettuani hetken matkaa eteenpäin huomioni kiinnittyi suureen ja näyttävään valotauluun, jossa Lontoon pormestari Sadiq Khan toivotti Lontoon juutalaisväestölle hyvää vasta-alkanutta Hanukkaa. Nyt kun Israelin ja Gazan sota järkyttää koko maailmaa, pidin erityisen arvokkaana muslimipormestarin sillanrakentamista Lontoossa, jossa muslimeja on yli miljoona ja juutalaisia toistasataatuhatta.
Toki imperiumilla on myös ongelmakohtansa. Uskontojen yhteentörmäyksiltä ei ole vältytty ja kiistoja riittää uskonto- ja kirkkokuntien sisälläkin. Keskustelua käydään kirkon seremoniallisesta roolista ja siitä, miten uskonto saa näkyä ja kuulua.
Kuningaskunnan käytännöissä on silti paljon sellaista, mitä ihailla. Eri uskonnot näkyvät kaduilla ja kulttuurissa vahvasti tunnuksineen, äänineen ja symboleineen. Paljon tiivistyi kuningas Charles III:n kruunajaisissa, missä hindupääministeri Rishi Sunak ja muslimipormestari Sadiq Khan lukivat raamatunkohdat kristillistä symboliikkaa tulvivassa seremoniassa.
Vastaavasti myös Canterburyn arkkipiispa Justin Welby on harjoittanut laajaa uskontodialogia ja vieraillut puhumassa moskeijoissakin. Ehkä asia on juuri niin kuin Sadiq Khan muutaman vuoden takaisessa Church Times-lehden jutussa julisti- diversiteetti on Lontoon suurin vahvuus, ei sen heikkous.
Kanaalin toisella puolella tilanne on paikoin päinvastainen. Kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui pari viikkoa sitten Èlysée-palatsiin Ranskan johtavia rabbeja juhlistamaan Hanukan alkamista, nousi asiasta valtava kohu. Erityisen äkämystyneitä oltiin laitavasemmiston ja -oikeiston riveissä. Le Monde -lehti kertoo Socialist Party -puolueen Carole Delgan kutsuneen tapausta anteeksiantamattomaksi poliittiseksi virheeksi, sillä Èlysée ei ole paikka hartaudenharjoittamiselle. Samaa marisi laitaoikeistopuolue Les Répulicainsin David Lisnard, jonka mukaan kyseessä on Ranskan sekulaarin luonteen vastainen teko.
Nyt presidentinvaalien ja joulun alla Suomessakin on jälleen keskusteltu siitä, miten uskonto saa näkyä ja aikooko uusi presidentti toivottaa siunattua uutta vuotta vaiko ei.
Yksittäistapaukset tai yksittäiset toivotukset eivät ole laajassa kuvassa olennaisia, mutta kysymys uskonnon paikasta on vakava asia. Toimitukseemme on tämänkin syksyn aikana tullut toistuvasti ihmisten huolestuneita yhteydenottoja ja juttuvinkkejä siitä, miten uskonto ei saa näkyä täällä ja tuolla, ja siitä, kuinka perinteitä sekularisoidaan.
Uskonnot eivät ole kuitenkaan katoamassa. Päinvastoin – eri uskontojen määrä Suomessa on lisääntymässä. Se merkitsee uusien perinteiden ilmaantumista, uskonnollisen kielen moninaistumista ja uusia juhla-aikoja.
Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että Suomi on omaksumassa ranskalaista näkyä. Uskontoa säikähdetään ja sen syvää kulttuurillista vaikutusta häivytetään. Se ei johda hyvään uskontodialogisessakaan mielessä ja juuri siksi kristityn velvollisuus on pitää myös muiden uskontokuntien edustajien puolia.
Jos Sadiq Khan voi toivottaa hyvää hanukkaa, haittaisiko jos Suomen tuleva presidentti toivottaisi hyvää joulua, siunattua uutta vuotta, hyvää hanukkaa ja vaikka Eid mubarak? Eikö se vasta olisikin hienoa?
[post_title] => Näkökulma: Voisiko tuleva presidentti toivottaa Eid mubarak ja hyvää hanukkaa? [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => closed [post_password] => [post_name] => nakokulma-voisiko-tuleva-presidentti-toivottaa-eid-mubarak-ja-hyvaa-hanukkaa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-12-19 14:18:16 [post_modified_gmt] => 2023-12-19 12:18:16 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => https://www.kotimaa.fi/?p=49614 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Näkökulma: Voisiko tuleva presidentti toivottaa Eid mubarak ja hyvää hanukkaa? [title] => Näkökulma: Voisiko tuleva presidentti toivottaa Eid mubarak ja hyvää hanukkaa? [href] => https://staging.kotimaa.fi/nakokulma-voisiko-tuleva-presidentti-toivottaa-eid-mubarak-ja-hyvaa-hanukkaa/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( [td_primary_cat] => 12 [td_sidebar] => Kotimaa Sidebar ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 49578 )
Näkökulma: Voisiko tuleva presidentti toivottaa Eid mubarak ja hyvää hanukkaa?
Ihmisluonnon on vaikea sulattaa ristiriitaisia todellisuuksia. Tämä on todentunut jälleen, kun on seurattu Israelin ja terroristijärjestö Hamasin välisen konfliktin kehittymistä. Puolensa valinneet sivustakatsojat ovat reagoineet tapahtuneeseen tunteella. On ahdistavaa hyväksyä, että sekä israelilainen että palestiinalainen todellisuus ovat molemmat oikeutettuja yhtä aikaa.
Mediallekin tilanne on vaikea. Informaation tulvasta on kyettävä seulomaan, mikä on valetta, mikä liioittelua ja mikä lopulta totta. Se vaatii monien eri tahojen seuraamista. Ja se on myös henkisesti raskasta.
Faktat ovat kuitenkin nämä: Hamas toteutti hyvin taidokkaasti suunnitellun terroristihyökkäyksen, jonka uhreja olivat israelilaiset siviilit. Tämä hyökkäys on ehdottomasti kaikkien kyettävä tuomitsemaan. Hamas yksin on siitä vastuussa, apua se on todennäköisesti saanut Iranista. Nyt hyökkäykseen on vastannut Israel, jonka on vapautettava Hamasin panttivangeikseen kaappaamat siviilit ja joka aikoo tuhota Hamasin lopullisesti.
Hamasin hyökkäyksen maksumiehiksi joutuvat sen oman hallinnon alaisuudessa eläneet Gazan siviilit, joita Hamas ei halua päästää maasta ja toisaalta naapurimaat ovat haluttomia ottamaan vastaan – hämmästyttävä ero verrattuna siihen, miten Euroopan maat riensivät vastaanottamaan Ukrainan sodan pakolaisia.
Sekin on fakta, että konfliktin taustalla on jo kohta lähes sata vuotta kestänyt Israelin ja palestiinalaisten kamppailu elintilasta. Se on pitkä aika kylvää vihaa puolin ja toisin. Voikin kysyä, miten mielekästä enää on käydä ikuista juupas–eipäs -väittelyä siitä, kuka on syypää tilanteeseen. Ketä se hyödyttää? Uudet sukupolvet ovat jo syntyneet ja kasvaneet nykytilanteeseen. Syyttelyn sijaan tilanne pitää ratkaista.
Minkäänlaista ratkaisua ei kuitenkaan ole näköpiirissä niin kauan kuin maanalaisiin tunneleihinsa pesiytynyt Hamas pitää valtaa Gazassa. Siinä mielessä Israelin laajamittainen operaatio terroristijärjestön kitkemiseksi voi lopulta tulevaisuudessa koitua myös Gazan asukkaiden parhaaksi. Ehkä sitten voidaan neuvotella yhden tai kahden valtion ratkaisusta.
Sitä ennen edessä on kuitenkin kauhea tie, jolla menetetään paljon ihmishenkiä. Muuta ei voi, kuin rukoilla rauhaa lopulta tulevaksi Jerusalemille ja sen kaikille asukkaille.
[post_title] => Pääkirjoitus: Sekä israelilainen että palestiinalainen todellisuus ovat molemmat oikeutettuja yhtä aikaa – Edessä on kauhea tie [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => open [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => paakirjoitus-seka-israelilainen-etta-palestiinalainen-todellisuus-ovat-molemmat-oikeutettuja-yhta-aikaa-edessa-on-kauhea-tie [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-10-25 09:24:53 [post_modified_gmt] => 2023-10-25 07:24:53 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => http://kmdev2.kummeli.fi/?p=115 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Pääkirjoitus: Sekä israelilainen että palestiinalainen todellisuus ovat molemmat oikeutettuja yhtä aikaa – Edessä on kauhea tie [title] => Pääkirjoitus: Sekä israelilainen että palestiinalainen todellisuus ovat molemmat oikeutettuja yhtä aikaa – Edessä on kauhea tie [href] => https://staging.kotimaa.fi/paakirjoitus-seka-israelilainen-etta-palestiinalainen-todellisuus-ovat-molemmat-oikeutettuja-yhta-aikaa-edessa-on-kauhea-tie/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 117 )
Pääkirjoitus: Sekä israelilainen että palestiinalainen todellisuus ovat molemmat oikeutettuja yhtä aikaa – Edessä on kauhea tie
Tiistai-iltana uutisoitiin Gazasta anglikaanien ylläpitämään Al-Ahli Arab -sairaalaan osuneesta iskusta. Ensimmäiset paikallisen terveysministeriön antamiin tietoihin perustuvat luvut kertoivat iskussa kuolleen satoja, jopa 500 ihmistä. Tätä lukua toisteltiin niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä medioissa. Myös kirjoittamani Kotimaan verkkojutun otsikkoon kirjoitin satojen ihmisten kuolleen.
Sittemmin on käynyt ilmi, että tieto sadoista kuolonuhreista ei välttämättä pidä paikkaansa. Määrää ei ole voitu todentaa riippumattomista lähteistä. Jos kuolonuhrien määrä on huomattavasti aiempaa kerrottua pienempi, se on päivän hyvä uutinen.
Mutta huono uutinen on se, että mikäli lukumäärä oli tahallaan liioiteltu, se voi vaikuttaa jatkossa Gazaa koskevaan uutisointiin ja heikentää entisestään palestiinalaislähteisiin luottamista. Uutisointi Gazasta on jo nyt vaikeaa, koska sieltä puuttuvat käytännössä riippumattomat lähteet, esimerkiksi ulkomaiset toimittajat.
JOURNALISTIN OHJEISSA sanotaan, että uutisen voi julkaista rajallisinkin tiedoin. "Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa."
Gazan suhteen uutisoinnin ongelma on oikean uuden tiedon saanti.
Totta on kuitenkin se, että Gazassa elää tällä hetkellä yli kaksi miljoonaa ihmistä äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Avustusrekkojen pääsy Gazaan näyttää ainakin CNN:n saamien tietojen mukaan siirtyvän jälleen ainakin päivällä. Ilman vettä ja ruokaa ihminen ei pitkään elä, siviilikuolonuhrien määrä näyttää vain nousevan.
[post_title] => Näkökulma: Luotettavaa tietoa on vaikea saada: Hyvä uutinen on se, että sairaalaiskun kuolonuhrien määrä jäänee aiempaa uutisointia paljon pienemmäksi [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => open [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => nakokulma [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-12-11 15:05:50 [post_modified_gmt] => 2023-12-11 13:05:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => http://kmdev2.kummeli.fi/?p=29 [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [filter] => raw ) [title_attribute] => Näkökulma: Luotettavaa tietoa on vaikea saada: Hyvä uutinen on se, että sairaalaiskun kuolonuhrien määrä jäänee aiempaa uutisointia paljon pienemmäksi [title] => Näkökulma: Luotettavaa tietoa on vaikea saada: Hyvä uutinen on se, että sairaalaiskun kuolonuhrien määrä jäänee aiempaa uutisointia paljon pienemmäksi [href] => https://staging.kotimaa.fi/nakokulma/ [module_atts:td_module:private] => Array ( ) [review_source:protected] => author [td_review:protected] => Array ( [td_post_template] => single_template [td_primary_cat] => 5 ) [user_reviews_overall:protected] => 0 [is_review:protected] => [post_thumb_id:protected] => 113 )