Pahan kosketus – ihmiskunnalla ei ole pahalle yhtä selitystä
Onko pahuus Raamatun ja kirkon keskeisen tradition mukaisesti seurausta Jumalan vastustajan Saatanan teoista?
Kolumni: Polarisaation anatomia toimii tunnedynamiikan tasolla, eli faktoilla ei ole suurta merkitystä
Polarisaatio jyrkkenee, kun keskellä oleminen tulee liian vaikeaksi. Yllyttäjät lisäävät kierroksia puolesta tai vastaan ja keskustelu kovenee.
Kolumni: Kirkko voisi perustaa kymmenien komiteoittensa lisäksi jonkin komitean, joka keskittyisi lisäämään ajattomuuspuhetta ja korostamaan kiireettömyyden ihannetta
En tiedä edellyttääkö hengellisyyden herääminen ja viljeleminen hiljaisuutta tai luonnon rauhaa, mutta aikaa se edellyttää eikä sitä ole enää juuri kenelläkään. Mitä on tapahtunut?
Kolumni: Kristillisten kirkkokuntien yhteistyölle on edelleen tarvetta, mutta ekumenian katse onkin ennen kaikkea tämän ajan ongelmissa
Kotiseudullani Kemijärvellä ekumenian merkitys konkretisoitui monelle 1900-luvun alussa, kun lestadiolaisen uusheräyksen parissa kerättiin varoja ”pakanalähetyksen” hyväksi.
Kolumni: Voisiko messussa olla yksinkertaisesti vähemmän puhetta?
Toisinaan mietin, olisivatko asiat kovin paljon huonommin, jos en ymmärtäisi papin puhetta. Silloin ei ainakaan tarvitsisi pelätä, mitä pappi suustaan päästää.
Kolumni: ”Sisäisen herkkyyden armolahjaa tarvitsemme tässä ajassa kipeästi”
Seppä Högman sanoi aikanaan Ukko-Paavolle ikoniset sanat: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto.” Olen silloin tällöin miettinyt, mitä ihmettä se tunto voisi tarkoittaa.
Kolumni: Omenapuu ja muumiotauti
Omenapuu istutettiin uuden omakotitalon pihaan, talon länsipuolelle, puoleen väliin talon seinästä tontinrajalle, pyykkinarujen viereen. Sitten se jatkoi kasvamistaan siinä paikassa.
Kolumni: Lähetystyö muuttaa maailmaa – vai toisinpäin?
Onko lähetystyö siis sitä, että kirkot ja järjestöt toimivat globaalisti, ekumeenisesti ja eri tahoihin vaikuttaen, pyrkien osaltaan ratkaisemaan erilaisia tämän maailman ongelmia? Hieman mutkia suoraksi ajaen tällaisen käsityksen saattoi monista viime viikolla Sofiassa kuulluista puheenvuoroista saada.
Kolumni: Järjestökenttä on diakoniatyölle korvaamaton apu, mutta nyt sen toimintakyky on vaarassa
Päätös leikata järjestöiltä, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi, on kuin sarkastinen isku suoraan hyvinvointiyhteiskunnan palleaan, Amanda Hiekkataipale kirjoittaa.
Kolumni: Kristinuskoa käsittelevän taiteen tylsistyminen on pysäytettävä
Onko lopulta kyse siitä, kuka kelpaa uskonasioiden tulkiksi? Ranskan avajaisista tuskin olisi syntynyt mitään porua, jos oletettua asetelmaa olisi ollut markkeeraamassa vaikkapa joukko ranskalaisia jalkapalloilijoita drag-artistien sijaan. Tämä on surullista, mutta totta.