Salon seurakunnan kasvatuksen esihenkilönä työskentelevä Vilho Routasalo innostui miniatyyripeleistä – vastaavaa sosiaalisuutta ei pääse kokemaan tietokonepelien äärellä
Peliviikonloput ovat hyvä linkki seurakunnalle näihin ihmisiin, jotka usein jäävät muun seurakunnan toiminnan ulkopuolelle.
Runoilija Pirjo Kotamäki kirjoitti runokirjat Franciscus Assisilaisesta, Pyhästä Birgitasta ja horrossaarnaaja Helena Konttisesta
Viime vuoden kesänä helsinkiläinen Pirjo Kotamäki kävi pienen parikanniemeläisen herätysliikkeen kesäjuhlilla, Saaren orpokotijuhlilla.
– Tunsin itseni vähän orvoksi, sillä en tuntenut sieltä entuudestaan oikein ketään.
Tai tunsi Kotamäki erään, nimittäin liikkeen keskushahmon, horrossaarnaaja Helena Konttisen (1871–1916). Kotamäki oli kirjoittanut Konttisesta roolirunokirjan Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset. Sitä myytiin juhlilla, ja Kotamäki oli siellä signeeraamassa kirjaa.
Kotamäki on kirjoittanut roolirunoja myös muista tunnetuista henkilöistä kuin vain Konttisesta. Häneltä on julkaistu teokset Franciscus Assisilaisesta (Villit linnut olkapäillä, 2021) ja Pyhästä Birgitasta (Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan, 2022).
Tähtäimessä ilves: Euroopan ainoa luonnonvarainen kissaeläin on arvostettua riistaa – miltä näyttää ilveksen tulevaisuus?
Tällä hetkellä ilveskannan koko Suomessa on noin 2 500 yksilöä. Tällä vuosituhannella ilveksen kaatolupia on myönnetty noin 250 kappaletta vuodessa. Suomen metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin mukaan ilves on rauhoitettu. Siksi metsästäminen on mahdollista vain poikkeusluvilla.
Kirkko ja minä: Hannu Ripatille on aina riemu tulla kirkkoon
Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on eläkkeellä oleva...
Essee: Miten Raamattua voi kutsua Jumalan sanaksi – neljä löytöä Raamatun merkityksestä
Voidaan jopa sanoa, että Raamattu on maailman muokatuin kirja. Se on syntynyt satojen vuosien aikana erilaisissa historiallisissa tilanteissa, kun eri aikojen ihmiset ovat koittaneet säilyä hengissä ja ymmärtää toisia ihmisiä, historian tapahtumia ja Jumalaa.
Jos ja kun näin on, mistä ihminen nyt löytää tuen ja turvan, kun moniäänisestä ja kovin inhimillisestä Pyhästä Kirjasta ei siihen näytä olevan? Miten enää voisimme kutsua Raamattua Jumalan sanaksi?
Oulun piispa Jukka Keskitalo vieraili Floridassa – ”Suomalaiset ovat jättäneet tänne vahvan jäljen”
Floridan Lake Worthissa sijaitseva Pyhän Andreaan suomalainen seurakunta täytti tammikuussa 70 vuotta. Piispa Jukka Keskitalo kävi tutustumassa yhteisöön.
Piispa Kaisamari Hintikka vieraili Keniassa: ”Päällimmäisenä on toivo”
Hintikan mielestä Suomessa ymmärretään huonosti uskonnon merkitystä ihmisten elämässä. Uskontoa yritetään siivota pois julkisesta tilasta yksityisyyden piiriin ikään kuin ajatelleen, että uskonnoton yhteiskunta olisi muita kehittyneempi yhteiskunta.
‒ Täällä näkee, miten merkittävä voimavara uskonto ihmisille on.
Mysteerikuva: Keitä ovat elämänjanoiset herrasmiehet?
Kotimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan...
”Äänestäminen on yhtä aikaa arkista ja arvokasta” – vaalilautakunnan puheenjohtaja Peppi Tervo-Hiltula kertoo ihmisten käyttäytyvän äänestystilanteissa pääsääntöisesti hyvin
Vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta vastaavat myös presidentinvaaleissa eduskuntapuolueiden kokoamat vaalilautakunnat. SDP:n jäsen Peppi Tervo-Hiltula toimii Helsingissä vaalilautakunnan puheenjohtajana ja on toista kertaa vaalivirkailijana.
Purjelaivalla Afrikkaan
Myrskyä ja tyyntä riitti kun 25 suomalaista lähetystyöntekijää matkusti purjelaiva Vikingillä Vaasasta Etelä-Afrikkaan 1940-luvun lopulla. Matka kesti lähes viisi kuukautta.