Neitsyt Marian päiväksi. Erityisen läheinen juhlapäivä on karmeliittasääntökunnalle, joka sai alkunsa Israelin Karmel-vuorella 1100-luvulla. Suomessa karmeliittoja edustaa Jumalanäidin karmeliittaluostari Espoossa ja katoliset maallikkokarmeliitat ympäri Suomea. Lisäksi Helsingin Vartiosaaressa sijaitsee ekumeeninen karmeliittaluostari, jossa on tällä hetkellä yksi luterilainen sisar.
Karmeliittasääntökunnasta on tullut useita luterilaisillekin tuttuja ajattelijoita, kuten Teresa Avilalaisena tunnettu pyhä Jeesuksen Teresa,
Ristin Johannes, Jeesus-lapsen Teresa ja Edith Stein. Katolisen kirkon maallikkokarmeliittoihin kuuluva Sinikka Luukkanen kertoo, että karmeliittaopettajien opetus on tärkeää ryhmäläisille.
– Olemme kaikki täydellisen erilaisia tyyppejä siinä miten maallikkokarmeliittoihin olemme löytäneet. Meitä yhdistää kuitenkin se, että kaipaamme kaikki hiljaista rukousta.
Suomessa maallikkokarmeliittoja on ollut parinkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä sääntökuntamaallikoita on kuusi. He ovat kaikki katolilaisia, eikä muunuskoisia ryhmään otetakaan. Kuten sääntökuntasisaret ja -veljet, myös maallikot antavat lupauksia. Sisältö tosin on erilainen. Maallikot elävät tavallista arkielämää omissa perheissään, mutta heidän tulee noudattaa maallikkosääntöä, johon kuuluu säännöllinen rukouselämä.
Luukkasen mukaan maallikkokarmeliitta rukoilee päivittäin laudeksen, vesperin ja Terve Maria -rukouksen sekä viettää puoli tuntia hiljaisessa rukouksessa. Lisäksi maallikoilla on yhteistä toimintaa kuukausittain ja retriitti kerran vuodessa.
Ensimmäiset lupaukset annettuaan maallikkokarmeliitta puetaan skapulaariin, eli kahteen ruskeaan kangaspalaan, joita yhdistävät hartioiden yli kulkevat nyörit. Lopullisten lupausten yhteydessä pieni skapulaari vaihdetaan suurikokoisempaan. Luukkasen mukaan symbolinen vaatekappale muistuttaa kantajaansa Marian suojelusta ja karmeliittojen hengellisyydestä. Joissakin maissa katolilaiset kantavat skapulaaria aina vaatteidensa alla, mutta Luukkanen kertoo, että Suomessa maallikkokarmeliitatkin käyttävät sitä etupäässä retriiteissä ja juhlatilaisuuksissa.
Luukkanen juhli Karmel-vuoren Neitsyt Marian muistopäivää jo eilen Espoon karmeliittaluostarissa muiden karmeliittamaallikoiden kanssa. Luostarissa pysyvästi asuvat nunnat suhtautuvat maailmassa eläviin maallikoihin myönteisesti.
– He ovat hirveän iloisia siitä, että me olemme olemassa. Karmeliittasääntökunnassa ajatellaan, että kaikki ovat perhettä. On sisaret, veljet, ja sitten on maallikot, Luukkanen kertoo.
Kuva: skapulaari, Wikipedia / Sarah Sofía.