Kanttorikoulutuksen ABC

Seurakunnat päättävät itse, tarvitaanko avoinna olevaan virkaan ”laaja yliopistotutkinto” vai ”ylempi korkeakoulututkinto”, vai selviäisikö tehtävistä ”muun piispainkokouksen hyväksymän tutkinnon” suorittanut kanttori.

Arkikielessä vilahtavat edelleen sukkelasti nimitykset A, B ja C, koska on työlästä aina puhua virallisilla nimikkeillä.

Kaikilla kanttorin tutkinnoilla on sama luja ydin: 130 opintopisteen kokonaisuus, jonka sisältö on piispainkokouksen määrittelemä ja oppilaitoksesta riippumatta aina sama. Siihen kuuluu liturgisen musiikin, teologian ja pedagogian opintoja sekä seurakuntaharjoittelu.

– Näin voimme olla varmoja siitä, että esimerkiksi liturgisen soiton opetuksella on samat sisällöt ja tavoitteet niin ammattikorkeakoulussa kuin Sibelius-Akatemiassa, kertoo Ari Rautakoski, joka on Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) musiikin osastonjohtaja ja kirkkomusiikin vastuuopettaja.

A- ja C-kanttoreilla selvät sävelet

Opinnot laajan yliopistotutkinnon kanttorinvirkaa eli ns. A-virkaa varten voi suorittaa vain Sibelius-Akatemiassa. Maisterin tutkinnon lisäksi silloin on suoritettava musiikin lisensiaatin tai tohtorin tutkinto tai sitten ylimmän tason opinnot urkujensoitossa, laulussa tai kuoronjohdossa.

– Tänä päivänä käytännössä tehdään useimmiten toinen maisterin tutkinto, koska opiskelija ei välttämättä ehdi tehdä perusopintojensa aikana ylimmän tason solistisia opintoja, tietää Rautakoski.

Myös muun tutkinnon eli ns. C-kanttorin pätevyyden suorittamisväylät ovat selkeät: muusikko (AMK) -tutkinto kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa ammattikorkeakoulussa tai musiikin kandidaatin tutkinto Sibelius-Akatemiassa.

Sibelius-Akatemiaan otetaan vuosittain noin 30 kirkkomusiikin opiskelijaa. Siellä musiikin kandidaatiksi valmistuu kolmessa vuodessa.

– Käytännössä juuri kukaan ei lähde hakemaan virkaa kandidaatin tutkinnolla, vaan opiskelee maisteriksi asti. Eli muuta piispainkokouksen tutkintoa edellyttävään kanttorin virkaan koulutus on pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen asia.

Muusikko (AMK) -tutkinto vaatii neljä vuotta. AMK-tasoinen kirkkomuusikon koulutus on tarjolla vain Oulussa ja ruotsinkielisenä Pietarsaaren Noviassa. Muut ammattikorkeakoulut ovat luopuneet kirkkomusiikin opetuksesta. Oamkin kirkkomuusikkolinjalla on tänä vuonna kahdeksan aloituspaikkaa, Noviassa muutama.

Monta väylää ylempään korkeakoulututkintoon

Reitti ylempään korkeakoulututkintoon eli ns. B-kanttorin pätevyyteen on monipolvisempi. Periaatteessa vaihtoehtoja on kolme: Sibelius-Akatemian musiikin maisterin tutkinto, muussa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto musiikkikasvatus pääaineena, tai kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

AMK-tutkinnon jälkeen tarvitaan vähintään kolme vuotta työelämässä, ennen kuin ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) suorittaminen on mahdollista.

– Toinen suora väylä AMK-tutkinnon jälkeen on Sibelius-Akatemian maisterikoulutus, jonne muun muassa meidän opiskelijoistamme on siirtynyt useita. Siinä ei ole työelämäkokemusvaatimusta, mutta koulutusputkesta tulee aika pitkä, neljä plus kaksi ja puoli vuotta, Rautakoski selvittää.

Aiemmin YAMK-tutkintojen anto-oikeus on ollut tarkkaan määrätty. Nyt mahdollisuus on avattu ja ammattikorkeakoulut saavat itse päättää opetuksen järjestämisestä. Oulussa valmistellaan parhaillaan kulttuurituottaja (YAMK) -tutkintoa ja opetus aloitetaan ensi vuonna.

– Aloituspaikkoja koko kulttuurin yksikölle tulee ehkä kymmenen. Valintakokeista tulee tiukka kisa.

Kulttuurituottajan tutkinto ei ensi kuulemalta yhdisty kanttorin työhön. Rautakoski on toista mieltä.

– Kanttorithan ne seurakunnassa musiikin tuottajia ovat, järjestävät monenlaisia tapahtumia ja konsertteja. Kulttuurituottajan opinnoista noin puolet on kirkkomusiikin ydinaluetta, muu sisältää kulttuurin tuottamiseen liittyviä aineita.

– Kehittämisen intoa meillä on. Oamkin hallinto on huomannut erityisasemamme, että olemme ainut kirkkomuusikoita kouluttava suomenkielinen ammattikorkeakoulu, ja antaa tukensa kirkkomusiikin koulutukselle. Tästä iloitaan ja tehdään parhaamme koulutuksen ja sen tason säilymiseksi.

Musiikkikasvatuksen maistereita koulutetaan Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa ja Sibelius-Akatemiassa. Jos he haluavat saada kanttorikelpoisuuden, ainoa mahdollisuus on suorittaa lisäksi toinen tutkinto, kertoo Rautakoski.

– Kanttorikelpoisuuden saamiseksi noiden piispainkokouksen määrittelemien opintojen pitää sisältyä johonkin tutkintoon. Siksi niitä ei voi suorittaa avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa, koska sieltä ei saa tutkintoja, vain irrallisia opintokokonaisuuksia. Sen vuoksi meillekin voidaan ottaa musiikkikasvattajia vain perustutkintoa eli muusikko (AMK) -tutkintoa tekemään.

Oppilaitosyhteistyötä myös yli valtiorajojen

Musiikkikasvatuksen ja kirkkomusiikin välillä ei tehdä kovin runsaasti yhteistyötä. Sen sijaan Oamkin ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkikoulutuksen yhteistyötä Rautakoski pitää jopa erinomaisena.

– Keskusteluyhteys on jatkuvaa ja luontevaa ja käytämme muun muassa tutkintoarvioinneissa Sibelius-Akatemian opettajia. Jonkun verran he käyvät myös mestarikursseja pitämässä Oulussa.

Oamkin kirkkomusiikkikoulutus tekee yhteistyötä myös Ruotsin suuntaan.

– Viime vuosina yhteistyö Piteån musiikkikorkeakoulun kanssa on tiivistynyt erinomaiseksi. Siellä on muun muassa urkumusiikin opetuksen taso hyvin vahva, ja opettajavaihdot sinne ja sieltä ovat ehkä olleet viime vuosina yleisempiä kuin Sibelius-Akatemian opettajien käynnit.

Oulussa toimii myös maan ainoa konservatorio, jossa voi suorittaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon kirkkomusiikissa. Piispainkokouksen päätöksen mukaan tästä ei saa minkäänlaista kanttorin pätevyyttä, mutta Rautakoski ei näe koulutusta kuitenkaan turhaksi.

– Konservatorio on hyvä valmentava koulutus. Ihminen, jota lukio ei kiinnosta, pystyy konservatoriossa keskittymään musiikkiin. Sieltä kirkkomusiikkipuolelta tulee myös hyviä sijaiskanttoreita.

Konservatorion opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Osa konservatorion kirkkomusiikkikoulutuksen suorittaneista pyrkii ja pääseekin Sibelius-Akatemiaan ja osa tietenkin myös Oamkiin.

Koulutus ja virat tasapainossa

Rautakoski on mukana kouluttavien laitosten ja kirkon yhteistyöryhmässä. Näin koulutuksen sisältö saadaan vastaamaan työn tarpeita.

– Suomessa noin 40 opiskelijaa vuodessa aloittaa kirkkomusiikin koulutuksen. Se ei ole kaukana optimaalisesta määrästä virkojen suhteen. Turhaan ei kouluteta.

Kaikilla kanttoreilla on seurakunnissa likimain samat tehtävät. Pienemmässä seurakunnassa työmäärä voi olla pienempi, mutta toisaalta kaiken työn joutuu tekemään yksin. Yksin ei voi hallita kaikkea hyvin. Jos seurakunnassa on enemmän kanttoreita, työtä voidaan jakaa.

– A-virka on ”taiteilijavirka”. He tekevät pääosin samaa työtä kuin B- ja C-kanttorit, mutta esimerkiksi konserttitoiminnan kehittämistä on enemmän.

Onko kanttorintutkinnon laajuudella sitten vaikutusta käytännön työtehtäviin ja osaamiseen?

– Koulutus antaa edellytykset. Sitten on ihmisestä kiinni, mitä tekee työssä. Meiltä Oamkista valmistuu hyviä ja osaavia kanttoreita, jotka pärjäävät kanttorin perustyössä siinä missä Sibelius-Akatemian maisteritkin, kehuu Rautakoski opiskelijoitaan.

– Motivaatio ja kiinnostus seurakuntatyötä kohtaan saattaa olla jopa suurempaa kuin Sibelius-Akatemiasta valmistuneilla.

”Aloitin kanttorikeikat 15-vuotiaana”

Oamkissa kirkkomusiikkia opiskeleva Niina Ylikulju saa kanttorin virallisen pätevyyden tänä vuonna, mutta kanttorin töitä hän on tehnyt jo pitkään.

– Aloitin Raahessa kanttorin työt 15-vuotiaana kahdeksan vuotta sitten. Olin opiskellut urkujensoittoa musiikkiopistossa. Kanttori näytti keskiviikkona kaavan ja sunnuntaina sitten soitin jumalanpalveluksen.

Ensimmäisen kerran jälkeen Ylikulju on tehnyt kanttorikeikkoja eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata: häitä, hautajaisia, jumalanpalveluksia, mitä vain on tarvittu.

Ylikulju opiskelee muusikko (AMK) -tutkinnon rinnalla myös toista AMK-tutkintoa.

– Aloitin kolmantena opiskeluvuotena musiikkipedagogin opinnot urut pääaineena. Rankalta ei ole tuntunut, vaikka opinnäytteitä täytyy tehdä kaksi. Monet kurssit ovat tutkinnoille yhteisiä.

Seuraava tavoite on Sibelius-Akatemian maisteriopinnot.

– Ehkä sitten, kun saa nämä kaksi tutkintoa valmiiksi. En ole vielä uskaltanut mennä niin kauas kotoa, Oulun seudulta kotoisin oleva Ylikulju nauraa.

Kirkkomuusikon opintoihin kuuluu Oulun ammattikorkeakoulussa kolme harjoittelua. Kolmen viikon seurantaharjoittelussa kuljetaan kanttorin mukana seuraamassa tämän työtä.

– Soittaa ei olisi vielä tarvinnut, mutta olen tehnyt niin paljon töitä, että sain soittaakin, iloitsee Ylikulju.

Kahden viikon rippikouluharjoittelussakin kuljetaan vielä seurakunnan kanttorin mukana, mutta neljän viikon projektiharjoittelussa tehdään itsenäistä työtä seurakunnassa.

– Projektiharjoittelussa esimerkiksi valitaan kuorolle ohjelmisto, harjoitetaan se kuorolle, ja johdetaan kuoroa konsertissa tai messussa.

Papin ja kanttorin rooleja treenataan käytännössä

Toisen ja kolmannen vuosikurssin kirkkomusiikkiopiskelijat harjoittelevat kanttorin työtä myös soveltavissa harjoituksissa joka keskiviikko. Opiskelijat menevät läheiseen seurakunnan kappeliin ja käyvät joka kerta jumalanpalveluksen läpi. Toisen vuosikurssin oppilaat ovat vuorotellen pappeja ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat kanttoreita.

– Papin roolissa oppii tietämään, mitä pappi tarvitsee kanttorilta. Joskus mukana on myös oikea pappi ja seurakuntalaisia.

Ylikulju ei tyydy kanttorin tehtävissä pelkkään virsien säestämiseen. Hän on muun muassa esiintynyt kitaralla omaa lauluaan säestäen.

– Mukavaa kun voi tarjota seurakuntalaisille muutakin kuin virret. Haluan nostaa omaa rimaani ja kehittää osaamistani.

Virsien säestäminen vaatii erilaisia taitoja kuin solistinen osaaminen.

– Seurakunta ei pysy mukana, jos kanttori ei esimerkiksi ota hengityspaikkoja huomioon.

Kuorokonserteista rahat ulkomaan opintomatkaan

Oamkin kirkkomusiikin opiskelijoilla on vahva yhteishenki, kehuu Ylikulju. Heillä on muun muassa koulutoiminnan ulkopuolella toimiva opiskelijayhdistys, joka kerää rahaa kuorokonserteillaan.

– Nyt pääsiäisenä meillä oli seitsemän konserttia tai messuavustusta. Rahoilla käymme kerran vuodessa ulkomailla opintomatkalla, jolla joku opettaja on myös mukana.

Tänä vuonna tulevaisuuden kanttorit lähtevät Lontooseen, viime vuonna vuorossa oli Saksa.

Edellinen artikkeliLenkille kirkon ympäri vai Yhteisvastuugolfiin?
Seuraava artikkeliLaajennetulle diakoniviralle vihreää valoa piispainkokoukselta