Nettiadressi kansanopistojen aseman turvaamiseksi on kerännyt viikossa suuren määrän allekirjoituksia. Reisjärven kristillisen opiston alulle panemaan adressiin kertyi kolmen ensimmäisen päivän aikana yli 13 000 allekirjoitusta ja reilussa viikossa runsaat 17 000 allekirjoitusta.
Adressin taustalla on suunnitelma oppivelvollisuusiän nostamisesta 17 vuoteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt asiasta lausuntokierroksella olevan lakiesityksen. Esityksen mukaan oppivelvollisuutta ei voisi suorittaa osallistumalla vapaan sivistystyön opintoihin, joihin kuuluvat kansanopistojen vuoden mittaiset linjat.
Asia koskettaa myös monia kristillisiä opistoja. Nettiadressin perustanut Reisjärven kristillinen opisto on taustaltaan vanhoillislestadiolainen.
– Päätimme julkaista adressin kevätjuhlan jälkeen, kun tulevaisuutemme näytti epävarmalta. Sen kautta myös opettelemme nuorten kanssa osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin, kertoo opiston rehtori Mikko Kinnunen.
Adressissa ei kuitenkaan keskitytä pelkästään kristillisten opistojen asemaan.
– Suomalaiseen kansanopistoperheeseen kuuluu monentaustaisia opistoja, joita yhdistää ihmisen tukeminen. Kristilliset kansanopistot sopivat hyvin tähän kansanopistojen rikkaaseen joukkoon. Oppivelvollisuuslain valmisteluun liittyvät huolet koskevat kaikkia.
Adressin allekirjoittaneissa on kommenttien perusteella paljon kansanopiston käyneitä nuoria, joilla on vaikuttavia kokemuksia opistoista. Monissa kommenteissa korostetaan opistovuoden merkitystä elämänhallinnalle ja jatko-opintoihin siirtymiselle.
Kinnunen uskoo, että adressi on osaltaan herättänyt pohtimaan kansanopistojen merkitystä.
– Uskon, että oppivelvollisuuslain jatkokäsittelyssä löydetään ratkaisut lakiluonnoksen tämän hetken ongelmakohtiin. Päättäjät ovat viestittäneet haluavansa arvioida uudelleen kansanopistojen tilanteen.
Suomen Kansanopistoyhdistys valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriön lakiehdotukseen muutosehdotusta, joka huomioisi kansanopistojen merkityksen. Yhdistyksen pääsihteerin Jyrki Ijäksen mukaan uudistus unohtaa nuorten vapauden valita oma koulutusväylä.
– Olen kritisoinut lakiesityksessä sitä, että nyt oppivelvollisuuden laajennus toteutetaan pakolla. Kaikkien peruskoulunsa päättävien on pakko yhteishaussa hakea tutkintoon johtavaan koulutukseen. Jatko-opintoihin valmistavasta koulutuksesta on tehty toissijaista.