Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla Kampin kappelissa asustavasta Masa-hiirestä. Kampin kappelin Facebook-sivulle on nyt päivitetty, että hiiriä on ilmaantunut paikalle useampia.
”Masa onkin Maisa tai sitten Masa on löytänyt itselleen puolison. Tänään Maisa toi kaksi pienokaista ulkoilemaan. Suunnitelman mukaan veimme yömajan ulos ja yksi pienokaisista (kuvassa) on saatu kiinni. Keräämme koko perheen kokoon ja viemme heidät yhdessä sitten luonnon helmaan.” Kerrotaan kappelin Facebook-sivulla.
Masa-hiiri kavereineen on lajiltaan metsähiiri, Apodemus flavicollis.
– On hyvin tyypillistä, että metsähiiret muuttavat ihmisrakennuksiin syksyllä ja talvella. Sitä, miten Masa-hiiri ja kaverit ovat kappelille tulleet, on hankala arvioida. Kertoo Helsingin yliopiston eläinmuseon eläinintendentti Voitto Haukisalmi.
Metsähiiret ovat jokavuotinen ”riesa”. Ne löytävät hiirenmentävän raon jopa aivan uusista rakennuksista.
– Kun talvella on kylmä ja ravinnonsaanti on hankalampaa, metsähiiret hakeutuvat ihmisrakennuksiin. Rakennukset suojaavat pientä eläintä myös pedoilta. Metsähiiret ovat varsin harmittomia. Ne eivät levitä tauteja, kuten esimerkiksi myyrä, joka saattaa levittää myyräkuumetta. Hiiri pystyy kyllä heikentämään rakennuksia tekemällä käytäviä rakennusten eristeisiin.
Haukisalmi ei näe hiirien karkottamista järkevänä.
– Jos ne eivät aiheuta tuhoja, niitä ei kannata häätää, koska tilalle tulee aina uusia hiiriä. Jos hiiret kuitenkin päätetään siirtää luontoon, ne kannattaa vapauttaa metsään tai puistoon tarpeeksi kauaksi asuinpaikastaan, muutoin ne tulevat takaisin seuravana päivänä. Hiiren elämä on täynnä riskejä. Ne selviävät kyllä talvesta, mutta ovat turvattomampia ympäristössä, jossa ne joutuvat helposti petojen saaliiksi.
Metsähiiri ei ole suojeltu eläin, joten Suomen laki ei suojele hiiriä karkotus- tai tappotuomiolta. Masan ja kavereiden kohtalo on nyt Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimiston käsissä. Siellä tilanteeseen suhtaudutaan levollisesti.
– Emme me hiiriä hävittämään ryhdy vaan ne saavat elää omaa elämäänsä. Tukimme niiden mahdolliset käytävät ja onkalot, joista ne nousevat sisään. Asia hoidetaan hallitusti. Jos tila tehdään tiiviiksi, eivät ne kynnyksen yli juokse, kiinteistöjohtaja Markku Koskinen sanoo.
Lisääntymisaikana aggressiivinen
Nyt Kampissa asuvat hiiret ovat todennäköisesti viime kesällä syntyneitä yksilöitä. Metsähiiri elää noin 1-1,5 vuotta. Se on sukukypsä huhtikuusta alkaen koko kesäkauden. Jos hiirellä on hyvät oltavat, se saattaa lisääntyä myös talvella. Lisääntymisaikana uroshiiret saattavat olla aggressiivisia muita uroshiiriä kohtaan, mutta talvella hiiret sietävät hyvin lajitovereitaan. Siitä syystä Kampin kappelissakin hiiriä asuu nyt useita.
Metsähiirinaaras saa kerrallaan 3–6 poikasta. Lyhyen elämänsä aikana hiiri ehtii saada 2-4 poikuetta. Metsähiiren ruumiin pituus on 9–12 senttiä, johon häntä tuo lisää pituutta 9–13,5 senttiä. Se painaa n. 10–45 grammaa.
Metsähiiri on siemensyöjä, mutta todennäköisesti talvella niille kelpaa lähes kaikki, mitä ihmisetkin syövät. Sen erikoisuus ovat pitkät takajalat, joilla hiiri pystyy hyppäämään jopa metrin korkeuteen.