Kimmo Kääriäinen osallistui tarkkailijana Euroopan kirkkojen konferenssin maanantaina päättyneeseen yleiskokoukseen Budapestissa.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen. Oliko Budapestin yleiskokous menestys?
– On kyse organisaatiosta johon kuuluu 125 jäsenkirkkoa, eri tunnustuskuntia ja erilaisia kirkkoja. Yhteisen perussäännön hyväksyminen suurella äänten enemmistöllä oli tavattoman tärkeätä koko organisaation tulevaisuuden kannalta. Nyt EKK:n pääpaikaksi tulee Bryssel. EKK:n itsenäiset komissiot tulevat saman katon alle. Pääsihteerillä on jatkossa erittäin merkittävä rooli viedä päätöksiä täytäntöön. On edellytykset päästä kiinteään ja ketterään toimintamalliin.
EKK:n talous on ollut heikko, syntyykö nyt säästöjä vai onko kyseessä lopulta vain silmänlume. Esimerkiksi keskuskomitean eli nykyisen hallintoneuvoston koko päätettiin supistaa 40:stä 20:een henkilöön, mutta vastaavasti kokoustetaan tiiviimmin.
– On selvää, että jos on useassa paikassa toimipisteitä ja tukihenkilöstöä ja maksetaan tilavuokraa, saman katon alle siirtyminen säästää. Rahoituksen kannalta hyvin tärkeä asia olisi, että kaikki maksaisivat sen jäsenmaksun, mikä pitäisi maksaa. Tietysti on tilanteita, jossa maan taloudellinen ja kirkon taloudellinen tilanne on niin huono, ettei pysty maksamaan. On myös niitä tapauksia, ettei vain makseta, vaikka pitäisi.
– Jo nyt talous on kuitenkin huomattavasti tasapainoisempi kuin Lyonin yleiskokouksen 2009 isojen tappioiden jälkeen. Nyt voidaan lähteä puhtaalta pöydältä kohti uutta yleiskokousta.
– Kun puhutaan taloudesta, hallintoneuvoston kokoontuminen on marginaalinen osa kokonaiskuluista. Se ei ole se ratkaiseva asia tässä kokonaisuudessa.
Kuinka tärkeä kirkkojen yhteisö EKK tällä hetkellä on?
– Sen merkitys on ollut äärimmäisen tärkeä Euroopassa kylmän sodan aikana. EKK on yhä ainut alueellinen eurooppalainen ekumeeninen toimija, joka kokoaa laajan joukon eri tunnustuskuntia. Kyllä EKK:lla selvä paikkansa on. On huomattavasti parempi, että eri kirkkokunnat puhuvat Euroopassa yhdessä kuin että esimerkiksi luterilaiset vain puhuisivat.
Mitä työtä EKK:n pitää nyt tehdä?
– Kirkkojen välistä dialogia, uskontodialogia kristillisten kirkkojen ja muiden uskontojen ja eritoten islamin välillä. Vuonna 2020 seitsemän prosenttia Euroopan väestöstä on muslimeja. Uskontojen välisen dialogin merkitys Euroopassa tulee vain lisääntymään.
– Lisäksi tärkeää on vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. On huomattavasti parempi, että kirkot puhuvat yhdessä kuin että esimerkiksi luterilaiset vain puhuisivat. Strassbourgissa Euroopan neuvoston seuraaminen on erityisen tärkeää ja kirkkojen äänen kuuluviin saaminen siellä. Suuri osa EKK:n kirkkojen edustamista maista on Euroopan neuvoston jäseniä, vaikkeivät maat olisi EU:n jäseniä.
– Siirtolaiskysymykset koskettavat erityisen vahvasti Etelä-Euroopan maita, sen toimialueen merkitys tuskin tulee lainkaan vähenemään EKK:ssa.
Lue myös: Aila Lauha: EKK:n ääni kuuluu Euroopassa