Jouluradion vastaavan tuottajan Katri Ketolan työnä on pitää monta palloa samanaikaisesti ilmassa. Siihen on ollut apua vuosien jongleerausharjoittelusta.
Ketola on aina rakastanut palloja. Hän harrasti nuorena salibandya ja lapsena pelasi pihapallopelejä. Jongleeraus tuli tutuksi kotona äidin temppuillessa tennispalloilla. Omaksi laji löytyi omien lasten harrastuksen myötä, kun Sirkus Sirius järjesti seitsemän vuotta sitten äidillekin sopivan sirkusleirin. Se oli menoa kertaheitolla.
– Yhden viikon aikana opin hallitsemaan kolmea palloa tasapainolaudalla seisoen.
Seuraavana syksynä Ketola aloitti aikuisten sirkusryhmässä, mutta osallistui myös jongleeraustunneille.
– Vuoden verran opettelin ja opin vaikka mitä temppuja ranskalaisen opettajani johdolla.
Sittemmin Ketola on joutunut karsimaan harrastuksiaan.
– Aktiiviaikoina harjoittelin jonkkaamista muutaman kerran viikossa, nyt vähän harvemmin. Mutta pallot ovat edelleen kotona koko ajan käsillä.
HELPOSTI AJATTELEE, että taidon kehittyminen liittyy pallomäärään. Käytännössä on opeteltavissa valtavasti erilaisia temppuja ja tekniikoita sekä kehonhallintaa.
– Moderniin jongleeraukseen voi myös yhdistää vaikkapa tanssia.
Lajia on helppoa opiskella myös omin päin, hiljakseen mallin mukaan, vaikkapa YouTube-videoiden ja mandariinien avulla.
Kyseessä on tekninen ja hektinen ”sinnikkyyslaji”. Ainakin kolmen pallon kanssa oppii toimimaan jokainen, jolta löytyy intohimoa lajiin.
– Tarvitaan myös koordinaatiota ja valtavaa keskittymistä, hahmottamista ja hoksaamista – sekä toistoa, toistoa ja toistoa. Tärkeää on tavoittaa tarkka rytmi ja korkeus, jolle palloja heitetään.
Ketolalle jongleeraus on tarjonnut ”nautintoa ja nollaamista”. Esiintymistavoitteita ei ole ollut, vaan lähtökohtana on ollut tekemisen ilo.
– Toki nautin suuresti siitä, että minulla on pallo hallussa.
AIEMMASSA TYÖPAIKASSAAN Pipliaseurassa jongleerauspalloja oli myös työpöydällä. Jonkkaaminen tauoilla herätti hilpeyttä mutta toi myös rentoutta asiantuntijayhteisöön.
Tärkeää on ollut oppia tekniikka, jolla jongleeraaja hallitsee palloja, eivät ne häntä. Jos niin käy, anna niiden pudota, kerää ne ja ota uusiksi, Ketola opastaa. Sama filosofia pätee myös töissä.
– Elämässä pallot välillä putoavat. Pitää uskaltaa kokeilla, toimisiko jokin asia paremmin toisin tehtynä.
Toinen töihin liittyvä juttu on, että pallokokonaisuuden pitää olla hallussa, mutta sooloilija Ketola ei halua olla. Kaksois- tai kolmoisjongleerauksella homman saa toimimaan.
Kuten nyt, kun Jouluradion kahdeksan kanavaa läksivät kuulumaan 1. marraskuuta – muun muassa uuden vastaavan tuottajan, uuden musiikkipäällikön ja uuden päätoimittajan yhteistyössä.
Ensimmäisenä adventtina julkaistava versio Hoosiannasta ”herättää todennäköisesti paljon keskustelua ja on kiinni ajassa – mutta ei tule Käärijältä”, Katri Ketola paljastaa.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!