Kirkon perheneuvonnan neuvottelupäivillä tällä viikolla Tuusulassa kuultiin yhtenä alustajana elokuvaohjaaja Klaus Häröä. Monet hänen ohjaamansa elokuvat käsittelevät perheneuvonnan kannalta olennaisia teemoja: vallankäyttöä, lapsen asemaa, näkyvyyttä ja näkymättömyyttä, vanhemmuutta ja traumoja.
Erityisen paljon keskustelua neuvottelupäivillä syntyi sotalapsista kertovan elokuvan Äideistä parhain teemoista, kertoo Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja, perheneuvoja Anssi Tietäväinen
– Se tuo näkyväksi historiassa hyvänä pidetyn tavan auttaa lapsia pois sodan jaloista, mutta myös sen, että hyvän tarkoituksen varjolla ajettiin monien ihmisten yli ja vahingoitettiin vakavasti monen elämää.
– Elokuva pistää kysymään, mitkä ovat sokeat pisteemme tässä ajassa. Millä hyvää tarkoittavilla tavoilla me nyt vahingoitamme ja ketä, Tietäväinen pohtii.
Henkilökohtaisesti Tietäväinen on miettinyt esimerkiksi sitä, kuinka vahingoittavaa nykyinen avioliittokeskustelu on sen eri osapuolille.
– Miltä tuntuu seksuaalivähemmistöön kuuluvista, jotka toivovat liitolleen kirkollisen vihkimisen, kun heidän päidensä yli puhutaan? Miten satuttavaa joillekin konservatiiveille on, että avioliittolaki ylipäätän uudistui?
Perheasiain neuvottelukeskuksissa on ollut jo kauan selvää, että samaa sukupuolta olevia perheitä ja pareja palvellaan täsmälleen samoin kuin ketä tahansa muitakin.
Nykyisessä tulehtuneessa kirkollisen avioliittokeskustelun ilmapiirissä perheneuvojien osaamista keskustelun mahdollistajana hyödynnetään, kun eri hiippakunnissa ja seurakunnissa järjestetään kunnioittavan keskustelun mallin pohjalta keskustelutilaisuuksia aiheesta.
Kuuma kysymys Virossa: Voiko väkivallantekijää hoitaa vai pitääkö vain rangaista?
Kolmipäiväisten neuvottelupäivien teema on tänä vuonna: Muuttuuko ihminen? Anssi Tietäväinen kertoo teeman heijastelevan sitä, että elämme monien yhteiskunnallisten muutosten pyörteissä.
Avioliittolaki on muuttunut, sote-uudistus tulee koskettamaan myös kirkon perheneuvontaa, pakolaisuus ja maahanmuutto pitävät yllä jatkuvaa muutostilaa ympäri maailman. Lisäksi Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja reformaation 500-vuotismerkkivuosi tarjoavat peilin tutkia muutoksia pitkällä perspektiivillä.
– Tämän kaiken keskellä monet ihmisen peruskysymykset ovat pysyneet samoina.
Teema on poimittu kuuluisan virolaisen artistin Georg Otsin esittämästä kappaleesta Muuttuvat laulut. Neuvottelupäivillä käsiteltiin myös Viron kirkon perheneuvonnan tilannetta.
Viron tiuhaan vaihtuneet vallanpitäjät ovat kukin vaikuttaneet virolaisten käsityksiin perheestä, lapsista ja kasvatuksesta. Yhteiskunnalliset tilanteet ovat traumatisoineet ihmisiä ja traumat näkyvät myös tämän päivän perheissä.
– Neuvostoaikaan lapset kasvoivat pienestä asti päiväkodeissa tai isovanhempien hoivissa, kun vanhemmat tekivät pitkää työpäivää. Nykyisin monet virolaisvanhemmat ovat viikot töissä kaukana kotoa, esimerkiksi Suomessa, ja kasvatusvastuu on taas isovanhemmilla. Tämä näkyy perheissä monin tavoin, Tietäväinen sanoo.
Virossa suhtautuminen perheväkivaltaan on suomalaisittain katsoen vanhakantaista ja suoraviivaista. Mies on tekijä, joka laitetaan vankilaan, ja nainen uhri, joka sijoitetaan turvakotiin.
Viron kirkon perheneuvonta on herättänyt nyt Virossa yhteiskunnallista keskustelua siitä, pitäisikö sielläkin siirtyä perheväkivallan käsittelyssä suomalaiseen malliin.
– Kysymys on siitä, voiko väkivallantekijää myös hoitaa vai pitääkö häntä vain rangaista. Meillä Suomessa perheväkivalta nähdään moninaisena ilmiönä. Ensin pyritään aina tutkimaan, mistä kaikesta siinä on kyse ja mitä apua pariskunta tai perhe tarvitsee, Tietäväinen sanoo.
Työelämä ja mediamurros kuormittavat perheitä ja parisuhteita
Suomessa perheneuvonnassa on pinnalla nyt kahden tason asioita. Organisaation tasolla soteuudistus ja lapsi- ja perhepalveluiden kehittämishanke pistävät yhteiskunnan palvelut uuteen järjestykseen, ja kirkon perheneuvonnan on löydettävä paikkansa uudistuvassa systeemissä.
Arkisen asiakastyön tasolla perheneuvonnassa nousevat nykyään esiin erityisesti kaksi asiaa: työelämän aiheuttama kuormitus ja mediamurroksen vaikutus perhesuhteisiin.
– Perheissä murhetta ja epävarmuutta tuovat niin työttömyys kuin sen pelkokin. Esimerkiksi työskentely jatkuvien yt-neuvottelujen keskellä on hyvin stressaavaa ja stressi heijastuu myös perhe-elämään, Anssi Tietäväinen kertoo.
Toisaalta Tietäväinen on havainnut, että niillä joilla työtä on, se haukkaa yhä isomman palan elämän kakusta. Vuorotyöt ovat lisääntyneet, samoin työajan rajojen hämärtyminen kokonaan. Iltamyöhällä saatetaan ottaa vielä kotikoneella yhteyksiä työasioissa Aasiaan tai Amerikkaan.
Median murroksen myötä puolestaan perheenjäsenien yhteisyyden kokemus on heikentynyt.
– Tekniset värkit vievät perheenjäseniä erilleen. Vaikka istuttaisiin samalla sohvalla, jokainen tekee omalla laitteella omiaan. Kaipaus kohtaamiseen ja todelliseen nähdyksi tulemiseen on lähisuhteissa lisääntynyt.
Tietäväisen mukaan lisääntynyt puhe pariskunnan erilleen kasvamisesta kertoo nykyihmisen vaikeudesta olla suhteessa toiseen. Yksi osa sitä on, ettei yhteisyyttä hoideta silloin kun siihen olisi mahdollisuus, vaan aika onkin käytetty esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Somea ei silti pidä demonisoida. Se on myös tärkeä yhteyksien rakentaja. Mutta se on myös uusi asia sukupolvien mittakaavassa. Emme ole vielä oppineet elämään sen kanssa tasapainoisesti.
Yksi ongelma parisuhteissa on Tietäväisen mukaan myös se, että parisuhteelta odotetaan suuria, joskus jopa mahdottomia. Jos henkilöllä on traumaattinen lapsuus, hän saattaa odottaa symbioottisen parisuhteen pelastavan hänet pois pahasta olosta.
– Omat ongelmat on kuitenkin selvitettävä itse, oman persoonan kautta. Yhteisyyden ja erillisyyden tasapainon löytäminen on parisuhteessa tärkeää, Tietäväinen sanoo.
Monikulttuurisuus tuo perheneuvontaan uusia kysymyksiä
Lisääntynyt monikulttuurisuus näkyy myös perheasiain neuvottelukeskuksissa. Perheneuvojat ovat laajentaneet kulttuurista ymmärrystään ja saaneet vertaistukea ja työnohjausta monikulttuuristen perheiden erityiskysymyksissä niin sanotussa Moku-ryhmässä.
Anssi Tietäväisen mukaan monikulttuurisissa perheissä käsitykset perhe- ja sukupuolirooleista tai siitä, ketä kaikkia perheeseen kuuluu, voivat olla erilaisia kuin suomalaisissa perheissä.
– On tärkeää selvittää, mitä kaikkea ja ketä kaikkia perheen ongelmien taustalta löytyy. Perheneuvonnan keskeinen tehtävä on auttaa puolisoita kuulemaan ja ymmärtämään toisiaan.
Entä jos vaimon näkemys naisen asemasta ja roolista on aivan erilainen kuin miehen eikä kumpikaan voi tinkiä näkemyksistään? Mitä kaikkea kulttuurin kunnioittamisen nimissä voi tai pitää hyväksyä?
– Jos puolisoiden käsitykset ovat liian kaukana toisistaan, perheneuvoja voi johdatella pariskunnan myös keskustelemaan siitä, onko tällainen parisuhde rehellisesti katsoen mahdollinen.
– Toki työntekijä joutuu välillä ottamaan myös moraalisesti kantaa ja sanomaan, että tuo on väärin, noin ei saa tehdä. Esimerkiksi laillisuuskysymykset eivät ole kulttuurikysymyksiä. Puolison tai lapsen pahoinpitely on aina rikos, Tietäväinen sanoo.
Kuva: Saija Falck
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Ilmoita asiavirheestä