Rotusorron jälkeisen Etelä-Afrikan tasavallan ensimmäinen presidentti Nelson Mandela on kuollut. Apartheidin vastaisen taistelun symboliksi noussut Mandela menehtyi torstaina 95-vuotiaana pitkään jatkuneen sairauden heikentämänä.
Nuoruudessaan Mandela muun muassa osallistui opiskelijoiden kristillisen yhdistyksen toimintaan ja piti raamattutunteja. Hän tuli mukaan rotusortoa vastustaneen ANC:n toimintaan vuonna 1944. Kun Etelä-Afrikan hallitus kiristi rotulakeja 1950-luvun taitteessa, Mandela nousi ANC:n toimeenpanevaan komiteaan.
Mandela oli vangittuna yhteensä 25 vuotta, vuosina 1962-1987, näistä suurimaan osan aikaa Robben Islandin vankilassa. Mandela neuvotteli vankeutensa loppuaikoina tiiviisti maan hallituksen kanssa kompromissista, joka olisi tuonut hänelle vapauden, mutta säilyttänyt mustan väestön oikeudet edelleen rajattuina.
Apartheidin päättyminen mahdollistui vuonna 1989 Fredrik de Klerkin tultua presidentiksi. De Klerk vapautti Mandelan helmikuussa 1990. He saivat yhdessä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993.
Emeritusarkkipiispa John Vikström oli arkkipiispana apartheidin päättyessä. Hän kertoo, ettei tavannut koskaan henkilökohtaisesti Nelson Mandelaa, mutta tuntee sitä vastoin hyvin emeritusarkkipiispa Desmond Tutun, joka oli Mandelan ystävä ja mentori.
– Minulle syntyi kuva, että Tutu ja Mandela olivat hyvin läheisiä toisilleen ja vahvistivat toisiaan rotusorron vastaisessa taistelussa. Tapasin Tutun useasti muun muassa Kirkkojen Maailmanneuvoston yhteydessä.
– Mandelan pitkä vankeusaika ja sen päättyminen osoittaa, että hänen moraaliset arvonsa – rehellisyys ja luottamuksen varaan rakentaminen – kestivät ja voittivat. Se on myös hänen perintönsä jälkipolville, niin yhteiskunnassa kuin kirkossakin. Luottamus on se voima, johon on turvauduttava, Vikström sanoo.
Nelson Mandela toimi Etelä-Afrikan presidenttinä vuosina 1994-1999. Virkakautensa jälkeen hän oli aktiivinen toimija kansainvälisessä rauhantyössä ja useissa hyväntekeväisyyshankkeissa
Arkkipiispa Kari Mäkinen kirjoittaa Mandelasta Facebook-sivullaan: ”Mandelan elämäntyö kuuluu luonteeltaan kaikille ihmisille heidän politiikastaan, uskonnostaan tai ihonväristään riippumatta ja ylittää päivänkohtaiset pyrkimykset. Kristilliset kirkot tunnistavat siinä kristillisen uskon vaatimuksen kaikkien ihmisten mittaamattomasta arvosta Jumalan kuvina sekä apua tarvitsevina lähimmäisinä.”
Luterilainen maailmanliitto sanoo tiedotteessaan kunnioittavansa Mandelaa ”yhtenä aikamme innostavimpana henkilönä”. Maailmanliiton suruviestissä sanotaan myös, että Mandela ”seisoi periaatteittensa takana, vaati oikeutta ja teki rauhaa”.
Kuva: Wikipedia/South Afrika The Good News