Kirkolliskokouksen avausmessua vietettiin tänään maanantaina 6.11. Maarian kirkossa Turussa. Messussa saarnasi kirkolliskokousedustaja Heidi Zitting Espoon hiippakunnasta.
Saarnatekstinä oli viime sunnuntain evankeliumiteksti, jossa Jeesus opettaa, miten suhtautua syntiä tekevään veljeen (Matt. 18:15–22). Saarnansa aluksi Zitting kertoi vierailustaan Jerusalemissa, Betlehemissä ja Ramallahissa viime keväänä.
– Kuulin ihmisoikeusloukkauksista ja epäoikeudenmukaisuudesta. Sain omin silmin todistaa voimakkaamman mielivaltaa. Näin paljon kärsimystä ja katkeruutta. Pakolaisleirillä, jolla vierailin, oli talojen seinät tapetoitu lasten ja nuorten kuvilla. Nämä lapset ja nuoret oli viety pois: tapettu tai vangittu. Graffitit rakennusten seinillä kertoivat kivusta ja katkeruudesta. Osa yllytti väkivaltaiseen taisteluun.
Zitting kertoi myös tapaamastaan rabbista, joka oli havahtunut siihen, että alueella on jääty kärsimyksen vangeiksi.
– Tämä rabbi toivoi, että Pyhällä maalla jatkuva kärsimyksen kierre saataisiin pian lakkaamaan. Kärsimys aiheuttaa kärsimystä, katkeruus on myrkyllinen voima.
EVANKELIUMIKATKELMAN ALKUOSA, jossa Jeesus neuvoo keskustelemaan väärintekijän kanssa, on Zittingin mielestä ymmärrettävä.
– Kahden kesken keskustellaan. Dialogitaitoja me kirkolliskokouksessakin olemme harjoitelleet. Toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen auttaa jo paljon.
Alun jälkeen Jeesus jatkaa kuitenkin ankarammin. Jos väärintekijä ei lopeta, tulee häneen suhtautua ”kuin pakanaan tai publikaaniin”. Lisäksi Jeesus tarjoaa seuraajilleen Jumalalle kuuluvaa valtaa ja myös jumalallisia voimia.
– Valta sitoa ja valta vapauttaa. Valta saada mitä tahansa. Aika riskaabelia puhetta minulle, jota valta kyllä houkuttelee. Minulle, jolla on luontainen taipumus jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Luottaako Jeesus siihen, että hänen seuraajansa osaisivat toimia kuin armollinen, oikeudenmukainen ja kaikkitietävä Jumala?
Zitting totesi, että Suomi on eurooppalaisessa mittakaavassa rasistinen maa. Häirintää kokevat niin ruotsinkieliset kuin muslimitkin.
– Israelin ja Hamasin taistelun seurauksena juutalainen ystäväni joutuu saattamaan lapsensa kouluun, sillä vihamielisten hyökkäysten uhka on kasvanut Suomessa ja palestiinalainen nainen kertoo aivan samasta. Eivätkä he suinkaan toistensa päälle hyökkäile.
Jakautuneessa ja aggressiivisessa ilmapiirissä on suuri houkutus olla hiljaa pahuuden edessä, Zitting sanoi ja kertoi aiemmin ihmetelleensä, miksi niin moni oli hiljaa toisen maailmansodan joukkotuhon edessä.
– Enää en ihmettele. Suomi äänesti tyhjää Pyhään maahan tulitaukoa vaatineessa äänestyksessä, Zitting sanoi.
Hän totesi, että ihmiskunnan historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, mitä seuraa kun ihmisiä aletaan jakaa puhtaisiin ja pakanoihin. Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen on kammottava rangaistus, jonka seuraus voi olla yksilön kohdalla itsemurha tai suuressa mittakaavassa kansanmurha.
EVANKELIUMITEKSTIN TULKINNAN avain löytyy kuitenkin Zittingin mukaan tätä katkelmaa edeltävästä kohdasta, jossa Jeesus kertoo miten kadonneeseen lampaaseen suhtaudutaan.
– Ei kadonnutta suinkaan suljeta lauman ulkopuolelle, vaan rakastava paimen lähtee häntä etsimään.
– Aivan kuin pisteeksi iin päälle Jeesus vaatii absoluuttista anteeksiantamista. Anteeksi ei anneta vain seitsemän kertaa, vaan loputtomasti, jälleen: kuin Jumala.
Anteeksiannon aika ei kuitenkaan ole vielä silloin, jos väärinkäytös yhä jatkuu.
– Ehkä siksi Jeesuksin käskee meitä tänään ensin keskustelemaan, sitten vakavasti arvioimaan, kolmanneksi rukoilemaan ja lopulta antamaan anteeksi. Vähän niin kuin Desmond Tutun totuus- ja sovintokomissio. Anteeksianto ei tarkoita vääryyden hyväksymistä, vaan ihmisen vajaavaisuuden tunnustamista. Se palauttaa järjestyksen, jossa ihminen on ihminen ja Jumala on Jumala.
Lue myös:
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!