Kun Kristusta lähdettiin viemään Golgatalle, sotilaat laittoivat hänen päähänsä orjantappuroista punomansa kruunun. Se oli piikkinen ja aiheutti vertavuotavia haavoja Herramme otsaan ja päähän.
Pääsiäisen tapahtumien jälkeen muuan enkeli laskeutui kavereineen Pyhälle Maalle ja alkoi kirota piikkisiä kasveja.
– Mitä ihmettä te touhuatte? kysyi Jumala.
– Kiroamme kaikki kasvit, jotka kasvavat piikkejä, sillä ne muistuttavat kaikkia luotuja Meidän Herramme kohtalosta.
– Ei ole kasvien vika, että ne muistuttavat pääsiäisen tapahtumista. Se on minun tahtoni, sanoi Jumala ja kielsi enkeleitä enää hölmöilemästä.
Ja siitä lähtien Jumala antoi piikikkäiden kasvien, erityisesti ohdakkeiden levitä kautta maailman, ettei ihmiskunta ikinä unohtaisi Mestariaan.
Ohdake on yleisnimitys joukolle piikkisiä asterikasveja. Ohdake tunnetaan myös Raamatussa. Itse asiassa ”ohdake” ja ”orjantappura” ovat käännöksiä useasta eri sanasta, eikä kukaan aivan tarkkaan tiedä, mikä laji tarkalleen kulloinkin on kyseessä.
Hankalia piikkikasveja oli ja on edelleen Lähi-idässä vaivaksi asti. Raamattu kertoo, että syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala sanoi ihmiselle: ”Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi.”
Ohdakkeet ovat kirouksen, pahuuden ja sekasorron kasveja ja merkkejä huonosta sadosta ja elinkelvottomasta maasta.
Suomessa kasvaa viisi ohdakelajia. Yksi niistä, huopaohdake (Cirsium helenioides), on lempeämpi muita. Se on helppo tunnistaa ja ihmiset ovat suhtautuneet siihen suopeasti. Huopaohdakkeen suurten violetinväristen mykeröiden vuoksi sitä on kutsuttu myös nimillä partapensseliheinä ja tervasuti. Kasvi voi olla jopa puolitoista metriä korkea.
Huopaohdakkeessa ei ole varsinaisia piikkejä. Niinpä kasvi kelpaa esimerkiksi hirvelle ja hevoselle herkkupalaksi. Perhoset ja muut pölyttäjät ovat ahkeria vieraita partasutikasvin kukinnoilla.
Huopaohdakkeen kasvupaikkoja ovat rehevät metsät, lehdot, kosteat niityt, puronvarret, tienvarsiojat ja pientareet.
Maailman laajimmalle levinnyt perhonen, ohdakeperhonen, vaeltaa myös Suomeen ja viihtyy erinomaisesti huopaohdakkeen kukilla.
Ohdakkeita katsellessa mieleen nousevat helposti Raamatun kielteiset kuvat kasvista. Mutta huopaohdake herättää jopa humoristisia tunteita. Ja saattaapa olla, että taivaanportille johtavan polun varrella kasvaa juuri niitä.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä