”Huonosti kuulevien huomioiminen hyödyttää messussa kaikkia”

Maailmassa – ja myös kirkossa – on hirveästi melusaastetta. Olennainen hukkuu oheisviestinnän alle, ruotii Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vammaistyön diakonissa Anne Pöyry.

Hän ryhtyi kymmenen vuotta sitten järjestämään Mikkelin Pitäjän kirkossa tekstitettyjä messuja, jossa kaikki puhuttu ja laulettu heijastetaan teksteinä seinälle.

Aluksi tällaisia messuja oli vain kerran vuodessa, nykyisin kahdesti. Pöyry toivoo, että lähitulevaisuudessa tekstitetty messu voitaisiin järjestää neljästi vuodessa.

Tekstit auttavat keskittymään

Tekstitetyissä messuissa on käytetty myös niin kutsuttuja selkomukautuksia. Tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalainen hyötyy selkotekstien käyttämisestä. Huonokuuloisten lisäksi heitä ovat esimerkiksi muistisairaat, keskittymisvaikeuksista kärsivät, maahanmuuttajat ja kehitysvammaiset.

– Tekstittäminen hyödyttää oikeastaan kaikkia, sillä ihmisen on helpompi vastaanottaa viesti, joka tarjotaan hänelle useamman kuin yhden aistin kautta. Rippikoulua käyvät nuoretkin ovat jaksaneet keskittyä paremmin, Pöyry sanoo.

Tekstittäminen vaatii melko paljon työtä.

– Kaikki papit eivät tykkää valmistaa puhettaan tarkasti etukäteen, vaan haluaisivat pitää vapauden puhua spontaanisti. Tekstittäminen edellyttää, että on valmis luopumaan tästä vapaudesta, Anne Pöyry toteaa.

Hänen mukaansa luopuminen on vaikeinta niille, jotka ovat tottuneet sanomaan asiansa kierrellen ja kaarrellen.

– Mutta meillä Mikkelissä on oppivaista porukkaa, Pöyry uskoo.

Hämärässä näkee paremmin

Mikkelin Pitäjänkirkossa on huomattu, että tekstitetty messu kannattaa järjestää loppusyksyn ja alkukevään välisenä aikana, koska silloin seinälle heijastetun tekstin näkee parhaiten.

Kirkkaassa auringonvalossa se olisi melkein mahdotonta, koska kirkossa ei ole verhoja.

Jos kirkon etuosassa ei ole sopivaa valkoista seinää, tekstit voi heijastaa myös valkokankaalle.

Dataprojektorin voi sijoittaa kirkon kuoriin pienelle siirrettävälle pöydällä. Pöydän viereen tarvitaan tuoli, jolla projisoija istuu. Siinä kaikki, Anne Pöyry rohkaisee kokeilemaan.

Heijastajat hakusessa

Kun messu tekstitetään, tiimin on aloitettava yhteydenpito viimeistään paria viikkoa aikaisemmin, koska kaikki puhuttu ja laulettu on saatava etukäteen dioiksi.

– Siis aivan kaikki, Pöyry muistuttaa.

Mikkelissä asuva Kirkkohallituksen viittomakielen ja selkokielen asiantuntija, rovasti Riitta Kuusi yleensä johtaa Pitäjänkirkon tekstitetyt messut ja tekee powerpoint-ohjelmalla diat.

– Kanttoreita rassaa joskus, kun pitää tietää esimerkiksi kuorolaulut etukäteen.

Pöyry etsii jokaiseen messuun vapaaehtoisen projisoijan eli henkilön, joka hoitaa diojen heijastamisen seinälle.

– Dataprojektorin käyttäjän täytyy pysyä tilanteen tasalla. Tähän mennessä olen löytynyt sopivia vapaaehtoisia.

Sopivia ovat Pöyryn mielestä olleet kuuron identiteetin omaavat nuoret, joilla on sisäkorvaistute.

– Koska he kuulevat, he pystyvät ajoittamaan dian vaihtamisen oikein.

Heidän lisäkseen Pöyry on pyytänyt tehtävään diakonissojen lapsia ja isoskoulutuksessa olevia nuoria.

– Heidän pitää kuitenkin olla sellaisia, jotka tunnen pitemmältä ajalta ja tiedän etteivät he säikähdä, jos tulee yllätyksiä.

Pöyry on ajatellut ryhtyä etsimään vapaaehtoisia myös heitä välittävästä verkkopalvelusta.

Seuraava tekstitetty tilaisuus vietetään Mikkelin Pitäjänkirkossa jouluaattona.

– Kappalaisen Osmo Luukkosen kanssa puhuimme, että aina kun on tekstitys olisi hyvä järjestää myös kirkkokyyti, Anne Pöyry suunnittelee.

Evankeliumikirjan joulujakson 1. vuosikerran evankeliumitekstien selkomukautukset on juuri hyväksytty. Kirkkovuoden selkomukautetut tekstit löytyvät kirkon selkokielisiltä sivuilta täältä.

Vuoden kuluessa sivuille tulevat koko kirkkovuoden 1. vuosikerran evankeliumitekstien selkomukautukset.

Kuva: Ulla Torniainen

Lue myös: Uskontunnustusta käännetään kuvakielelle

Edellinen artikkeliKatolinen kirkko toivoo verotusoikeutta
Seuraava artikkeliVapaaehtoiset vielä tänään mainospilareissa yksinäisyyttä vastaan