Huijausyritykset harvinaisia seurakuntien kiinteistökaupoissa


Lumijokijuttu uutisoi äskettäin Lumijoen pappilan myynnin peruuntumisesta. Kaupan purkamisesta päätti kirkkovaltuusto ja purkuun ryhdyttiin, koska kevättalvella 350 000 eurolla brittiläis-suomalaiselle pariskunnalle myydystä kiinteistöstä ei ole maksettu seurakunnalle sovittua summaa.

– Eiköhän tällainen ole ihan normaalia, että jossakin tilanteessa kauppa voi peruuntua.  En ole kuullut, että seurakuntien kiinteistöjen kohdalla tämä olisi mikään yleinen ilmiö, kirkkohallituksen rakennusosaston yliarkkitehti Antti Pihkala toteaa.

Pihkala arvelee, että kysymys on yksittäistapauksesta ja samoilla linjoilla on kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.

– Sikäli kuin ymmärsin, Lumijoen tapaus ei ollut huijaus eli ostaja oli tarjousta tehdessään siinä hyvässä uskossa, että saa lainaa. Totuus rahoitustilanteesta valkeni myöhemmin, Palo sanoo.

Kauppojen peruuntuminen ei ole hänen mukaansa mitenkään tyypillistä erityisesti seurakuntien kiinteistökaupoille.

– Tarjouspyyntömenettely saattaa toisinaan johtaa tällaiseen tilanteeseen. Ehkä silloin, kun sovitaan kiinteistövälittäjän kanssa kaupoista, tulevat kauppaan liittyvät asiat, maksuaikataulut ynnä muut seikat vielä paremmin selvitettyä. Hankalaksi asian on varmaan tehnyt se, että tilanteen selvittely on pitkittynyt. Ilmeisesti ostaja on ollut siinä uskossa, että rahoitus järjestyy. Lopputulos on toki harmi niin ostajan kuin myyjänkin kannalta, mutta en näe tässä mitään uutisoitavaa. Tämä kuulu sarjaan ”tällaista tapahtuu”, Palo toteaa.

(Kuva rajattu Kalevan uutisesta 30.6.)

Edellinen artikkeliKristilliset maailmanjärjestöt onnittelevat itsenäistyvää Etelä-Sudania
Seuraava artikkeliVedet virratkoon vai Vedet virratkoot?