Kulttuurikeskus Sofiassa Suomen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluun kokoontuneisiin eri puolilta maailmaa tulleisiin vieraisiin kuuluu myös Hongkongin evankelis-luterilaisen kirkon (ELCHK) apulaispiispa tai piispansijainen (vice bishop) Leung Mei Ying.
Leung aloitti tehtävässä viime vuoden syyskuussa.
Hongkongilaisesta ekumeniasta kysyttäessä Leung toteaa ensimmäiseksi, että pelkästään eri luterilaisia kirkkoja, siis kirkkokuntia, tällä Kiinan erityishallintoalueella on Leungin mukaan kuusi kappaletta. Ekumenia lähtee laajenemaan siis saman tunnustuskunnan sisältä.
– Luterilaisilla kirkoilla on yhteinen komitea. Kokoonnumme noin kaksi kertaa kuukaudessa, Leung Mei Ying kertoo.
Toinen hongkongilaisen ekumenian keskeinen toimija on Leungin mukaan Hongkongin kristillinen neuvosto (HKCC), johon kuuluu useita eri kirkkoja ja järjestöjä Hongkongissa. Lisäksi eri kirkkojen johtajat tapaavat toisiaan myös muissa kokouksissa.
Hongkongin evankelis-luterilaisen kirkon järjestökumppani Suomessa on Suomen Lähetysseura.
Luterilaisten keskinäinen yhteys on Leungille tärkeä asia ja muita luterilaisia on ”hyvä oppia tuntemaan”. Hän kertoo opiskelleensa toki Martti Lutherin teologiaa, muttei ole silti sen erityinen asiantuntija.
– Mutta kun tapaan muita luterilaia eri puolilta maailmaa olen hyvin iloinen siitä, että meillä on sama ymmärrys uskosta. Meillä on monenlaisia yhteistyön muotoja.
Lähetyskumppanuusneuvotteluihin saapuminen on ollut Leungille hyvä kokemus.
– KMN:n pääsihteerin Jerry Pillayn puheessa täällä oli kyse toivosta. Minusta toivo torjuu pettymystä. Vastauspuheenvuorossaan Helsingin piispa Teemu Laajasalo käytti kokemuksellisuutta kertoessaan isoäidistään. Minusta sen kaltainen toivo on rohkaisevaa, se antaa voimia jatkaa ja tehdä, mikä on mahdollista.
HONGKONGIN EVANKELIS-LUTERILAISELLA kirkolla on Leungin mukaan 15 000 jäsentä. Se ei ole kovin paljon yli seitsemän miljoonan ihmisen erityishallintoalueella. Kaiken kaikkiaan ehkä runsas kymmenesosa hongkongilaisista on kristittyjä.
– Vielä joitakin vuosia sitten kirkkomme jäsenmäärä oli 18 000. Mutta Hongkongista muuttaa pois paljon ihmisiä, Leung sanoo.
Hongkongin evankelis-luterilaisessa kirkossa on Leungin mukaan 51 seurakuntaa. Seurakunnat ovat suomalaisittain pieniä jumalanpalvelusyhteisöjä.
– Pappimme koulutetaan Hongkongin luterilaisessa teologisessa seminaarissa. Sen opettajakuntaan kuuluu myös ulkomaalaisia, esimerkiksi Yhdysvalloista ja Euroopasta. Opiskelijoina on hongkongilaisten lisäksi manner-Kiinasta sekä eräistä muista Aasian maista tulleita. Opetuskielinä ovat kiina ja englanti.
Luterilaiseen maailmanliittoon (LML) Hongkongin evankelis-luterilainen kirkko liittyi vuonna 1957. LML:n yleiskokous järjestettiin Hongkongissa vuonna 1997.
Kirkon seurakunnat ovat Leungin mukaan erilaisia. Kaikissa on tietenkin sunnuntain palvelus ja muuta tavallista seurakuntaelämää, mutta seurakuntien toiminnallinen profiili vaihtelee.
– Eri seurakunnissa ”meno” voi olla erilaista. Jossakin voidaan painottaa esimerkiksi johtamistaitoja ja annetaan sen tyyppistä koulutusta. Toisissa seurakunnissa, esimerkiksi omassani, korostetaan opetuslapseutta (eng. discipleship), siis miten kristittynä eletään ja palvellaan.
Leung jakaa työnsä eri sektoreille. Hän kertoo saarnaavansa noin kerran kuukaudessa jossakin kirkkokuntansa kirkossa. Kirkossa hän käy joka sunnuntai. Arkisin hänellä on pastoraalisia ja hallinollisia tehtäviä. Lisäksi hän johtaa myös kirkon kustannusyhtiötä, joka julkaisee kristillistä kirjallisuutta ja materiaaleja.
– Minulla on myös luku- tai opiskeluryhmä, jossa käsittelemme jotakin uskonkohtaa tai muuta kysymystä. Teen sen perusteella sitten oppitunteja ja pidän niitä seurakunnissa.
Eteläisimmässä Kiinassa puhutaan kantonia, joka on hyvin erilaista kuin pohjoisemman Kiinan valtakieli ja koko jättiläisvaltion virallinen kieli mandariinikiina. Virallisesti kantoni on kiinan kielen murre, mutta todellisuudessa se on eri kieli, jota pohjoiskiinalainen ei ymmärrä. Eri kiinalaiskielten kirjoitusjärjestelmä on kuitenkin yhteinen, koska kiinalaiset merkit eivät vastaa äänteitä, vaan käsitteitä.
Leung kertoo käyttävänsä työssään enimmäkseen kantonia, joka on Honkongissa useimpien ihmisten äidinkieli.
– Mutta kirkollamme on paljon yhteyksiä myös muualle Kiinaan ja Taiwaniin, mistä syystä käytän työssäni myös mandariinikiinaa, Leung kertoo.
Kiinalaiset ovat valtava kansa, jolla on oma ikivanha kulttuuri ja myös omia traditionaalisia uskontoja. Miten helppoa tai vaikeaa hongkongilaisen on kääntyä kristityksi?
– Hongkongissa kääntyminen kristityksi on mielestäni helppoa ja on helppoa olla kristitty. Mutta ei ole helppoa olla opetuslapsi, Leung toteaa hieman arvoituksellisesti.
Tällä hän viittaa siihen, että seurakuntiin liitty ihmisiä erilaisten motiivien vuoksi. Joillekin on tärkeää, että lapset pääsevät hyvämaineiseen kirkolliseen kouluun, mutta itse ei silti osallistuta seurakunnan elämään kovin aktiivisesti. Tästäkin syystä seurakunnissa opetetaan, mitä oikea eläminen kristittynä, opetuslapseus, lopulta merkitsee.
EHKÄ VASTOIN yleistä käsitystä Leung kertoo, että esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostuksen herättäminen voi Hongkongin kirkon lähetystyössä olla vaikeaa.
– Nuoret opiskelijat meillä eivät ole tällä hetkellä kovin kiinnostuneita uskonnosta. Lisäksi luterilainen kirkko on liturginen kirkko, ja sellainen jumalanpalvelus voi olla heistä tylsää. Mutta jos he oppivat liturgian, asenne voi muuttua.
Kirkkoon siis liitytään, mutta siitä myös erotaan. Leung pohdiskelee, että Hongkongissa seurakunnan jättäminen ei ehkä ole niin yleistä, kuin Suomessa.
– Pääsyy kirkosta eroamiseen meillä on ehkä se, että lähtijät kokevat, ettei heistä ole seurakunnassa oikein välitetty. He eivät ole olleet tyytyväisiä.
Eroamisen syynä voi Leungin mukaan olla yllättäen myös politiikka.
– Joissakin seurakunnissamme saarnataan myös demokratian puolesta, toisissa siitä aiheesta ei puhuta. Molemmissa tapauksissa on aina ihmisiä, jotka voivat suuttua ja lähteä. Joka tapauksessa on myös paluuliikennettä – kirkosta lähteneitä palaa myös takaisin, Leung Mei Ying sanoo.
Lähetyskumppanuusneuvottelut pidetään Sofiassa 26.–30.8.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä