”Homoseksuaalisuudesta vaikeneminen kirkon tauti”

LeppänenRisto1Risto Leppänen, joka työskentelee arkkipiispan teologisena erityisavustajana, toivoo kirkolta avointa keskustelua homoseksuaalisuudesta ja avioliittokäsityksestä. Muutoin kirkko on vaarassa halvaantua, hän lausuu Kotimaa24:lle. Leppänen kirjoitti teemasta alun perin
Turun Sanomien Ristiveto
-blogissa.

Leppänen sanoo nyt Kotimaa24:lle, että homoseksuaalisuuden ympärillä on kirkossa liikaa vaikenemista. Eri kannoista vaikeneminen ja se, ettei niistä puhuta suoraan, on hänen mielestään ”kuin tauti”. ”

– Vaikka keskustelu voi olla tuskastuttavaa, sitä on uskallettava käydä.

– Samalla kun moni pelkää, että asia nousee pintaan, samanaikaisesti moni toivoo, että se kupla puhkeaa. Kirkon energiaa sitoo, että tämän kysymyksen kanssa ei olla avoimia. Pitäisi raottaa verhoa, avata enemmän ovia kuin sulkea. Olisi vapauttavaa, että kirkon keskeiset viranhaltijat puhuisivat tästä asiasta avoimesti.

Leppänen sanoo pyrkineensä esittelemään blogikirjoituksessaan neljä puheenpartta, jolla homoseksuaalisuudesta hänen näkemyksensä mukaan kirkossa on puhuttu ja puhutaan jatkossakin. Tämän jälkeen hän kirjoittaa: ”Sinä päivänä, kun pelko poistuu ja asian kanssa ollaan paljaita ja vielä uskalletaan toimia, kirkko ei enää ole entisensä. Silloin kirkko ottaa uudet askeleet.”

Puheenparsista Leppänen esittelee muun muassa ”muutoksen vastustajat” ja ”avioliittokäsitteen uudistajat”. Piispainkokous ja kirkolliskokouksen perustevaliokunta ovat melko hiljattain katsoneet, että avioliitto on miehen ja naisen välinen.

– Se on selkeä lähtökohta, että kirkon kanta on tämä. Pointti on minulla tässä se, että kun eduskunnassa alkaa keskustelu avioliittolaista, niin myös kirkossa alkaa keskustelu. Kirkon kanta joutuu silloin jälleen keskusteluun, Leppänen katsoo.

Koska pastori Leppänen vaatii avoimuutta eri ihmisten kantoihin, mikä on hänen oma kantansa tasa-arvoiseen avioliittolakiin? Leppänen toteaa uskovansa, että kirkossa jossain vaiheessa todetaan, että avioliitto on 1500-luvun käsite ja esimerkiksi Raamatun avioliittokäsityksessä on eri muotoja.

– Sitten tulee se kova kysymys, että miten luetaan Raamattua, luetaanko kirjaimellisesti vai keskuksesta käsin.

– Sellaisena kuin olen, kaltaisenani, pelkästään armosta riitän Jumalan ja ihmisten edessä. Kysymys avioliitosta ei ole sellainen, jossa pitää vaatia yksimielisyyttä. Itse en näe ongelmaksi, jos eduskunta hyväksyy tasa-arvoisen avioliittolain, Leppänen näkee.

Pitäisikö siis kirkon hyväksyä se ja vihkiä myös homopareja?

– Kirkolliskokous aikanaan päättää. Mutta oma näkemykseni on, että sitten kun kirkko suhtautuu homoseksuaalisuuteen yhtä tasavertaisesti kuin heteroseksuaalisuuteen, silloin kirkko tukeutuu vahvemmin armoon.

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen antoi hiljattain ymmärtää, että homoliitot eivät ole kirkossa olennainen asia siinä mielessä, ettei asiaan kysellä viimeisellä tuomiolla kantaa. Leppänen on Häkkisen kanssa samoilla linjoilla, mutta uskoo, että kristityltä kysytään sitä, miten olemme kanssaihmisiämme täällä kohdelleet. Leppäsen blogikirjoitus, vaikka Häkkiseen viittaakin, on syntynyt päällisin puolin jo ennen Häkkisen kantojen uutisointia.

Lue Analyysi tasa-arvoisesta avioliittolaista: Olisi parempi vain hyväksyä vääjäämätön

Edellinen artikkeliBBC: Paaveista pyhimyksiä huhtikuussa
Seuraava artikkeliLepoa ja joutilaisuutta