Hiljaisuus asuu modernissa kirkossa

Suomalainen moderni kirkkoarkkitehtuuri on saanut oman näyttelynsä, jossa sakraalia tilaa ja kokonaisuutta lähestytään kuvan ja sanan keinoin. Arkkitehtuurimuseon Kaksi polkua hiljaisuuteen -näyttely syntyi pitkän linjan arkkitehtuurikuvaaja Jussi Tiaisen ja arkkitehti-kirjailija Hüseyin Yanarin yhteistyöstä.

Valokuvaajan ja kirjailijan välisestä vuoropuhelusta rakentuu kokonaisuus, joka ohjaa katsojaa pohtimaan arkkitehtuuria omakohtaisena kokemuksena.

Näyttely on rakennettu poikkeuksellisesti. Jokaisesta kirkosta on viisi pienehköä kuvaa, joiden edessä on telineessä kansio, jossa on Yanarin kokemuksellinen teksti arkkitehtuurin vaikutuksesta. Tekstin edessä on Aalto-jakkara. Näyttelyvieraan on käytettävä aikaa ja keskityttävä kuviin ja sanoihin. Lopputulos on kuitenkin sen verran palkitseva, että aika kannattaa ottaa ja vaiva nähdä.

Arkkitehdille vapauksia

Arkkitehtuurikuvaaja Jussi Tiainen sanoo, ettei itse kuulu kirkkoon, mutta hämmästelee sitä avoimutta ja rohkeutta, jolla luterilainen kirkko on tukenut modernia arkkitehtuuria.

– Olen elänyt keskellä tätä kulttuuria. Ja jos katsotaan arkkitehtuuria, niin meidän luterilainen uskontomme elää keskellä nykyaikaa, jopa hieman aikaa edellä. Verrattuna vaikkapa ortodoksiseen kirkkoon tai islamiin, joiden jumalanpalvelustilojen rakentaminen polkee tavallaan paikallaan.

– Kirkkojen suunnittelukilpailuilla on vahva perinne maassamme. Arkkitehdit laittavat parataan, kirkon suunnittelu ikään kuin antaa mahdollisuuden pyrkiä vapaaseen henkiseen tilaan toisin kuin vaikkapa koulun tai kauppakeskuksen suunnittelu. Kirkko antaa arkkitehdille vapauksia, joita muussa suunnittelutyössä pääsee vain harvoin käyttämään.

Jussi Tiainen kuuluu Suomen tunnetuimpiin arkkitehtuurin ja taiteen valokuvaajiin. Hän on työskennellyt päätoimisesti arkkitehtuurivalokuvaajana vuodesta 1980. Hänen näyttelyitään on ollut eri puolilla maailmaa. Tiaisen kuvia on julkaistu alan kirjoissa ja lehdissä vuosikymmenten ajan. Hän julkaisee taidekirjoja myös itse. Hän on myös opettanut arkkitehtuurin valokuvaamista.

– Edustan veistoksellista näkemystä. Kuvissani ei ole ihmisiä kuin poikkeustapauksissa. Ensinnäkään ihminen ei pysy paikoillaan niin kauan kuin valotusaika vaatii, ja toiseksi vaatteet sitovat kuvan johonkin tiettyyn ajankohtaan. Kuvat ilman ihmisiä kestävät aikaa paljon paremmin.

Hiljaisuudesta taidetta

”Kun olin saamassa ensikosketustani suomalaiseen maailmaan, minusta tuntui, että tämä oli yksi hiljaisimmista paikoista, joita olin nähnyt. Enkä tarkoita pelkästään fyysistä hiljaisuutta. Puhun hiljaisuudesta jossain syvällä, hyvin syvällä. Se oli hiljaisuutta, joka peitti kaiken. En ollut kuunaan kohdannut moista tunnetta missään. Ja täkäläiset tekivät hiljaisuudesta taidetta”, kirjoitti Hüseyin Yanar vuonna 2011 ilmestyneen Muotokuvia-kirjansa alussa.

Yanarin tarkasti havainnoiva ja vivahteikas kerronta kuljettaa katsojaa tilojen läpi ilmapiiriä tunnustellen. Teksteistä selviää myös, millaisina tilat näyttäytyvät eri kulttuurista tuleva ihmisen silmin. Millaiset asiat tilassa voivat herättää kokemuksen pyhästä tai suuruudesta?

Hüseyin Yanar on turkkilainen arkkitehti, joka asuu ja työskentelee Suomessa. Hän on kirjoittanut suomalaisesta arkkitehtuurista ja taiteesta turkkilaisiin julkaisuihin sekä julkaissut suomeksi kirjan Muotokuvia – Luonnoksia suomalaisesta arkkitehtuurista ja taiteesta.

Yanarilla ja Tiaisella on ajatuksena julkaista näyttelyn kuvista ja teksteistä kirja. He odottavat vielä kahden kirkkorakennuksen valmistumista – tosin kumpaakaan ei ole vielä aloitettu rakentaa. Toinen on tulossa Espooseen (Suvelan kappeli), toinen Tuusulaan (Seurakuntakeskus).

Näyttely auki 1.6. saakka.

Kuvissa Lilja-kappeli ja Laajasalon kirkko

Näyttelyn kirkot:

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli, Turku 2005, Sanaksenaho Arkkitehdit Oy

Kuokkalan kirkko, Jyväskylä 2010, Anssi Lassila (vastaava arkkitehti), Teemu Hirvilammi, Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy, Jani Jansson, arkkitehti SAFA

Hiljaisuuden kappeli, Helsinki 2012, Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen, Arkkitehtitoimisto K2S Oy

Kärsämäen Paanukirkko 2004, Anssi Lassila, Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy

Pyhän Laurin kappeli, Vantaa 2010, Ville Hara, Anu Puustinen, Avanto Arkkitehdit Oy

Pyhän Andreaan kirkko, Oulu 2004, Janne Pihlajaniemi, Kari Nykänen, Henrika Pihlajaniemi, Jukka Mäkinen, Arkkitehdit m3 Oy

Lilja-kappeli, Oulu 2005, Vesa Oiva, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Viikin kirkko, Helsinki 2005 m Samuli Miettinen, Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Juha Mäki-Jyllilä, Päivi Meuronen, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

Vuosaaren Merimieskeskus, Helsinki 2009, Pentti Kareoja, ARK-house Arkkitehdit Oy

Laajasalon kirkko, Helsinki 2003, Kari Järvinen ja Merja Nieminen, Arkkitehdit SAFA

Hyvän Paimenen kirkko, laajennus ja muutos, Helsinki (1950/1973) 2002, (Yrjö Vaskinen, 1950; Sakari Siitonen 1973), Juha Leiviskä, arkkitehti SAFA, Pekka Kivisalo, arkkitehti SAFA

Edellinen artikkeliEnnenaikaiset vaalit vai ei?
Seuraava artikkeliPipliaseura etsii Suomen virallista Agricola-leivosta