Kun seurakunnista on erottu viime päivinä vauhdilla, suomenruotsalaisissa seurakunnissa tämä on koskenut vain yksittäisiä tapauksia, kertoo Hufvudstadsbladet tänään.
Suomenruotsalaiset ovat eronneet kirkosta huomattavan vähän niin maaseudulla kuin kaupungissa. Björn Vikström, onko Porvoon hiippakunta suomenruotsalaisille identiteettikysymys?
– On, se on näitä suomenruotsalaisia instituutioita siinä missä Åbo Akademi esimerkiksi.
Vikström näkee kolme syytä sille, miksi suomenruotsalaiset ovat pysyneet uskollisesti kirkossa tv-lähetys Homoillasta alkaneen eroaallon aikana:
Ensinnä suurin osa seurakunnista on pienillä paikkakunnilla, joissa vieraantuminen kirkosta on vähäisempää kuin isoissa kaupungeissa. Toiseksi, pienissä seurakunnissa työntekijöillä on kasvot, eikä kirkkoa koeta niissä epämääräisenä suurena instituutiona. Kolmanneksi vähemmistöasema johtaa siihen, että kuuluminen yhteisöihin kuten kirkkoon on suomenruotsalaisille tärkeää.
Entä oliko sillä vaikutusta, että otitte verrattain pian Homoilta-ohjelman jälkeen hyvin kriittisesti kantaa Päivi Räsäsen ohjelmassa esittämiin näkemyksiin?
– En usko, että sillä oli vaikutusta. Sen sijaan tämä keskustelu näkyy säännöllisen väliajoin suomenruotsalaisessa lehdistössä, eli tv-ohjelmassa esitetyt mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.