Suomalaisten kaupunkien keskustoissa on puistoalueita, jotka ovat aikaisemmin olleet hautausmaita, mutta muuttuneet ajan myötä suosituiksi piknik-alueiksi. Hautaustoimilain mukaan hautausmaan alue voidaan ottaa muuhun käyttöön, kun viimeisestä hautauksesta on kulunut sata vuotta.
– Seurakunnan hallussa olevat alueet pysyvät hautausmaina myös hautaamisten loputtua, mutta kaupunkien omistamien ja käytöstä poistettujen hautausmaa-alueiden käyttöön seurakunnat eivät voi vaikuttaa, sanoo kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo 15.8.ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Ehkä kuuluisin yleisessä puistokäytössä oleva vanha haustausmaa on Helsingin Vanhankirkon puisto eli ns. Ruttopuisto. Ruttopuisto nimitys juontaa juurensa syksyyn 1710, jolloin suuren ruttoepidemian kaatamia helsinkiläisiä haudattiin alueen läheisyyteen yli tuhat.
Nykyään Vanhankirkon puiston järjestyksenvalvonnassa ei huomioida alueen entistä hautausmaaluonnetta.
– Poliisi puuttuu yleisillä puistoalueilla ennen kaikkea häiriökäyttäytymiseen ja ilkivaltaan. Esimerkiksi hautakiven päällä istuminen puistossa ei välttämättä ylitä häiriökäyttäytymisen rajaa, sanoo ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisista.
Lue lisää 15.8. ilmestyneestä Kotimaasta