Jussi Halla-aho (ps) pitää kirkon ja valtion muodollisen yhteyden katkeamista välttämättömänä kehityskulkuna. Hän ei pidä asiaa erityisen hoputtamisen arvoisena, mutta uskoo eron selkiyttävän tilannetta.
– Tämä on myös verotuskysymys. Pidän ymmärrettävänä kritiikkiä siitä, että yhteisöt ja yritykset kuuluvat verotusoikeuden piiriin riippumatta siitä mikä niiden oma suhde on kirkkoon, Halla-aho sanoo.
Hän itse kertoo eronneensa kirkosta 18 -vuotiaana, koska ei tuntenut kirkkoa omakseen. Suhde kirkkoon ei eron myötä katkennut.
– Olen mitä suurimmassa määrin tapaluterilainen. Minun mielestäni uskonasiat ovat yksityisiä asioita. Edustan sitä koulukuntaa, että kirkon pitäisi toimintansa itsenäisyyden varmistamiseksi olla myös juridisesti ja muodollisesti itsenäinen.
Kirkon rooli viime vuosina kuumentuneessa turvapaikkakeskustelussa ei ilahduta maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään tunnettua Halla-ahoa.
– Varsinkin kun luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat valtionkirkkoja, voisi edellyttää, että ne noudattavat lakia. Kirkon piirissä on esitetty muutama vuosi sitten puheenvuoroja, joissa on rohkaistu piilottelemaan maastapoistumismääräyksen saaneita ulkomaalaisia ja rikkomaan lainsäädäntöä. Se on aika sietämätön tilanne, Halla-aho sanoo.
”Kirjoitin pohjatekstin”
Perussuomalaisten kohukansanedustajien kommentit saivat monet vaatimaan puolueelta rasisminvastaista kannanottoa. Keskiviikkona puolue sellaisen julkaisikin, tosin rasismin lisäksi siinä vastustettiin kaikkea syrjintää ja väkivaltaa. Moni uskoi julkilausuman olevan Halla-ahon kirjoittama.
– Kirjoitin pohjatekstin. Siitä käytiin keskustelu ryhmäkokouksessa, jonka jälkeen se kirjoitettiin puhtaaksi, Halla-aho sanoo.
Hän kiistää tulkinnan, jonka mukaan julkilausumassa esillä oleva positiivisen syrjinnän kielto kohdistuisi myös esimerkiksi vähäosaisten avustamiseen.
– Tietenkään en vastusta sitä, että resursseja suunnataan sinne missä niitä erityisen kipeästi tarvitaan.
Halla-ahon mukaan julkilausumassa viitataan esimerkiksi kunnallisen rekrytointiin, jossa vaaditaan vähemmistöjen suosimista tai asetetaan kiintiöitä.
– Helsingin kaupungilla on linja, että pitää suosia vähemmistöjä, kun on tarjolla kaksi yhtä pätevää hakijaa tai kun hakijoiden pätevyydessä ei ole suurta eroa. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Kiintiöt suosivat yleensä vain epäpäteviä ihmisiä. Meillä on syrjinnän kieltävä laki, sen on riitettävä. Myöskään enemmistöön kuuluvia ei saa syrjiä, Halla-aho sanoo.
Lue myös:Perussuomalaisten syrjinnän, rasismin ja väkivallan vastainen julkilausuma