Suomen euroviisuedustaja Pertti Kurikan Nimipäivät on herättänyt tänä keväänä suurta innostusta. Yhtyeelle järjestettiin viime sunnuntaina Helsingissä jopa julkiset paluujuhlat, vaikka bändi ei edennyt laulukilpailussa semifinaalia pidemmälle.
Kehitysvammaisten miesten punkyhtye valloitti ison osan suomalaisista. Arjen tasolla Suomella on kuitenkin kehitysvammaisten yhdenvertaisuudessa paljon parannettavaa. Yksi iso epäkohta on kehitysvammaisten työllistyminen.
– Kehitysvammaiset ihmiset ovat eläkkeellä tai avotyötoiminnassa, mutta eivät palkkatyössä. Siitä seuraa, että monet kehitysvammaiset ovat köyhiä, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen sanoo.
Suomessa on 25 000 työikäistä kehitysvammaista. Palkkaa heistä ansaitsee korkeintaan viisisataa. Oikeanlaisen tuen avulla palkkatöihin pystyisi kuusinkertainen määrä.
Tuki tarkoittaa työhönvalmennusta, jossa autetaan sekä kehitysvammaista että tämän työnantajaa. Työhönvalmentaja osallistuu työpaikan etsimiseen, työnkuvan räätälöimiseen ja työtehtävien opetteluun. Ohtosen mukaan Kehitysvammaliitto yrittää vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta työhönvalmennus tulisi lakisääteiseksi.
Ohtonen huomauttaa myös, että eläkettä ja palkkaa on hankala sovittaa yhteen. Kehitysvammaisten toimeentuloa vaikeuttaa se, että eläkettä ei saa, jos tuloja kertyy yli 746 euroa kuukaudessa.
Myöskään nuorisotakuu ei Ohtosen mukaan ole kohdentunut riittävästi kehitysvammaisiin nuoriin.
”Laitoksessa ei ole mahdollisuutta omannäköiseen elämään”
Kehitysvammaisella pitäisi olla oikeus päättää myös siitä, missä ja kenen kanssa hän asuu. Valtakunnallisen Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoite on, ettei yksikään kehitysvammainen asuisi laitoksessa enää vuonna 2020.
– Laitosta ei määrittele yksikön koko, vaan se, ettei ole mahdollisuutta omannäköiseen elämään, sanoo vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitosta.
Keski-Korhonen toivoo ihmisten sisäistäneen, mitä PKN laulaa Euroviisujen edustuskappaleessaan Aina mun pitää.
– Biisissä otetaan kantaa juuri niihin asioihin, jotka kehitysvammaisten elämässä mättävät.
Ohtosen ja Keski-Korhosen mukaan on ensisijaista, että Suomi ratifioisi nopeasti YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista.
Sopimusta ei ole voitu saattaa voimaan, vaikka Suomi on allekirjoittanut sen jo kahdeksan vuotta sitten. Tämä johtuu siitä, että kansallinen lainsäädäntö, kuten laki itsemääräämisoikeudesta, on laahannut perässä.
PKN:n valitseminen Euroviisuihin kertoo liikahduksesta suomalaisten asenneilmastossa, Marianna Ohtonen uskoo. Hänen mukaansa kansa teki valinnan, ja nyt on poliitikkojen vuoro ryhtyä tekoihin.
Keski-Korhosen mukaan viimeksi kuluneet kuukaudet ovat olleet suuren yleisön asennemuokkausta.
– Kehitysvammaiset eivät ole oman elämänsä sankareita samalla tavalla kuin me muut, vaan heidän puolestaan tehdään ratkaisuja. PKN ei kuitenkaan ole ollut ensisijaisesti kehitysvammaisten bändi, vaan punkbändi, jolla on sanoma. Tämä kertoo, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Monelle kehitysvammaiselle viesti on ollut, että kun on mahdollisuus tehdä omaa juttua, se voi viedä vaikka minne!
Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen