Essee: Voiko vihapuheen olemassaolosta syyttää uskontoja vai pitäisikö pitää silmällä niitä toimijoita, jotka tietoisesti yrittävät hyötyä vastakkainasettelun kärjistämisestä?

Helsingin Sanomissa oli kesällä rauhanliikkeen asemaa ja tehtävää etsivä Arja Alhon ja Laura Lodeniuksen mielipidekirjoitus otsikolla ”Rauhaa ei pidä rakentaa viholliskuvien varaan”. Tekstin alkupuolella todettiin: ”Viholliskuvien juuret ovat uskonnoissa, mutta niitä ryydittävät myös psykologiset ja sosiologiset tekijät. Yhteisön yhtenäisyyttä lujitetaan syntipukeilla ja sijaisuhreilla.” (HS 7.7.) Kirjoittajien väite, joka artikkelin kokonaisuudessa on sivujuonne, jäi vaivaamaan minua….

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Edellinen artikkeliKirkko ja minä: Juuso Ritala kasvoi Artjärven kirkkomaalla – ”Äitini suvussa oli useita suntioita, joista yksi kuoli kellotapulissa”
Seuraava artikkeliKolumni: Alkoholismiin liittyy edelleen voimakas stigma

Ei näytettäviä viestejä