Suomessa krematorioiden eli ruumiinpolttolaitosten lämpöä ei vielä ole juurikaan kerätty talteen ja hyödynnetty, mutta tähän Ruotsista tuttuun suuntaan ollaan meilläkin kulkemassa.
Turussa ryhdyttiin ensimmäisenä Suomessa ottamaan talteen krematorioista vapautuvaa lämpöenergiaa vuonna 2009. Talteen kerätty lämpö käytetään Pyhän Ristin kappelin eli krematoriokappelin lämmitykseen. Lämpöenergiaa pystytään varastoimaan vesivaraajien avulla niin, että sitä riittää rakennukseen myös sellaisina päivinä, jolloin vainajia ei tuhkata.
Lämpö kerätään savukaasujen puhdistuksen yhteydessä
Lahdessa ensi vuonna valmistuvaan uuteen krematorioon on tulossa lämmön talteenottojärjestelmä. Myös Espoossa uudistettuun krematorioon tulee samanlainen järjestelmä. Lahdessa ja Espoossa lämmön talteenotto liittyy uusiin savukaasusuodattimiin.
Savukaasujen puhdistuksessa syntyvä lämpö on tarkoitus hyödyntää krematoriorakennuksen ja Lahdessa myös muiden alueella olevien kiinteistöjen lämmityksessä. Espoossa kyseistä lämpöä aiotaan käyttää myös käyttöveden lämmitykseen.
– Puhuttaessa krematorioiden lämmön talteenotosta ihmisille syntyy helposti väärä käsitys asiasta ja sen toteuttamisesta. Nykyaikaisissa krematoriolaitteissa, joihin on rakennettu ympäristölupamääräysten suositusten mukainen savukaasujenpuhdistusjärjestelmä, lämpö otetaan talteen savukaasujenpuhdistusprosessissa vapautuvasta lämmöstä. Krematoriouunilla ja tuhkauksella ei siis lämmitetä kiinteistöä, vaan talteen otettava lämpö tulee savukaasujen puhdistuksesta, sanoo talotekniikkainsinööri Jukka-Pekka Penttinen Lahden seurakuntayhtymästä.
Savukaasujenpuhdistusta varten savukaasujen lämpötila on jäähdytettävä noin 140 celsiusasteeseen. Tällöin savukaasuista on mahdollista poistaa esimerkiksi elohopeaa. Savukaasujen jäähdyttäminen hoidetaan vesi-glykolinesteseoksen avulla. Tässä prosessissa lämpö siirtyy savukaasuista nesteseokseen.
– Nyt on kysymys siitä, mitä teemme tähän nesteeseen siirtyneelle lämmölle, joka tulee jäähdyttää nesteestä pois. Meillä tullaan siirtämään tätä lämpöä lämmönvaihtimen kautta varaajaan. Jaamme sitten lämpöä varaajasta krematorion ja mahdollisesti muidenkin hautausmaan kiinteistöjen lämmitykseen. Kesäaikana, jolloin kaikkea saatavissa olevaa lämpöä ei voida hyödyntää, savukaasujenpuhdistuksessa vesi-glykoli nesteseokseen siirtynyt lämpö siirretään ulos nestejäähdyttimille ja sieltä ulkoilmaan, Penttinen jatkaa.
Hyvinkään seurakunnan hautaustoimen päällikkö Markku Husso huomauttaa, että ilman suodatinjärjestelmää olevissa krematorioissa (joita suurin osa Suomen krematorioista vielä on) uunit lämmittävät huonetiloja joka tapauksessa, haluttiin tätä tai ei.
– Krematoriouunin lämpö haihtuu savupiipusta sekä johtumalla uunin rakenteiden läpi krematoriohuoneeseen ja viereisiin huoneisiin.
Hyvinkäällä lämmön talteenottojärjestelmän mahdollinen rakentaminen tulee tarkemmin harkittavaksi 3-5 vuoden kuluessa, kun Rauhannummen kappelin vanhentunut LVIS-tekniikka joudutaan uusimaan.
Myös Honkanummen hautausmaalla Vantaalla ryhdytään jossain vaiheessa ottamaan talteen krematorion lämpöä ja hyödyntämään sitä koko kappelin lämmityksessä.
– Tämä tulee ajankohtaiseksi sitten, kun saamme järjestelmät uusituksi esimerkiksi savukaasujen talteenoton suhteen. Kyseessä on erittäin kallis investointi, ja kulttuurihistoriallinen rakennuskokonaisuus tuo omat vaikeuskertoimensa kehitystyöhön Honkanummella, kertoo Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho.
”Tässä ei ole mitään eettisesti kyseenalaista”
Turussa krematoriolämmön hyödyntämisestä ei aikanaan kovasti huudeltu, joskaan asiaa ei myöskään pyritty salaamaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautaustoimenjohtaja Markku Mannerkorpi totesi aikanaan
Turun Sanomille
, että asiassa hieman arasteltiin seurakuntalaisten reaktioita.
– Hukkalämmön hyödyntämisessä ei ole mitään eettisesti kyseenalaista, Mannerkorpi sanoo nyt Kotimaa Prolle.
Samalla linjalla ovat muutkin Pron haastateltavat. Kappelityönjohtaja Tuula Myllys Espoosta painottaa, että lämpö tuhkausuuniin tulee lämmitykseen käytetystä polttoöljystä eikä vainajista.
– Nykyisin eettinen kynnys lämmön talteenottoon on laskenut kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta. Erilaiset energian säästämistoimenpiteet ovat arkea ihmisille ja näin asia on helpompi hyväksyä myös krematoriotoiminnassa, toteaa puolestaan ylipuutarhuri Sari Salow Porin seurakuntayhtymästä.