Espoo rajaa edelleen määrärahoja osalta lähetysjärjestöistä

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti tiukan äänestyksen (29–26) jälkeen jakaa tämän vuoden kansainvälisen vastuun määrärahan viimevuotisen linjan mukaisesti. Sen mukaan tukea rajoitetaan niiltä järjestöiltä, joiden suhtautumisessa naispappeuteen ja sukupuolivähemmistöihin nähdään epäselvyyttä.

Espoon seurakunnat jakavat vuosittain 4,1 prosenttia arvioiduista verotuloista kansainväliseen apuun ja lähetystyöhön. Tämän vuoden määräraha on hieman alle 2 miljoonaa euroa.

Suurimmat avustukset saivat Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu. Lähetysseuran saama tuki oli 917 676 euroa ja Kirkon Ulkomaanavun 685 531 euroa. Medialähetys Sanansaattajia tuettiin 138 609 eurolla, Suomen Pipliaseuraa 116 557 eurolla, Kansanlähetystä 84 813 eurolla ja Kylväjää 45 314 eurolla.

Lähetysseuralle, Kirkon Ulkomaanavulle, Pipliaseuralle ja Sanansaattajille tuki myönnettiin valtakunnallisen kokonaiskannatuksen suhteessa. Kansanlähetyksen ja Kylväjän tukea leikattiin viimevuotisen päätöksen mukaisesti. Sen mukaan näiden järjestöjen tukea leikataan vaiheittain niin, että järjestöt saivat vuonna 2013 kaksi kolmannesta osuudestaan ja vuonna 2014 yhden kolmanneksen, minkä jälkeen tuki lakkaa. Näiltä jäänyt osuus jaetaan muiden tukea saavien järjestöjen kesken. Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle ja Svenska Lutherska Evangeliförening i Finland -järjestölle ei jaettu määrärahaa yhteisen kirkkovaltuuston vuonna 2007 tekemän päätöksen perusteella.

Yhteisen kirkkoneuvoston kaatuneessa esityksessä esitettiin, että tukea olisi myönnetty kaikille kirkon lähetystyön perussopimuksen viime syksynä allekirjoittaneille järjestöille. Sopimuksessa järjestöt sitoutuvat noudattamaan kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä kirkon lähetysstrategiaa. Valtuutettujen näkemykset sopimuksen merkityksestä ja vaikutuksesta järjestöjen toimintaan jakautuivat voimakkaasti. Kaikki osapuolet korostivat kuitenkin lähetystyön tärkeyttä ja merkitystä kirkon perustehtävänä.

Kirkkovaltuustolle esitettiin myös toisenlaista ratkaisua. Esa Malkamäen esityksen mukaan 60 prosenttia määrärahasta olisi jaettu nyt voittaneen jakotavan mukaan ja 40 prosenttia yhteisen kirkkoneuvoston esityksen mukaan. Malkamäen esitys kaatui äänin 26–29 Lauri Tunkelon esitykselle, joka samoin lukemin voitti yhteisen kirkkoneuvoston esityksen ja tuli kirkkovaltuuston päätökseksi.

Edellinen artikkeliJulkinen kuuleminen tasa-arvoisesta avioliittolaista menossa
Seuraava artikkeliSukupuolineutraalin avioliittolain kannatus kasvanut