Esirukouspyynnön voi jättää ruokaostosten yhteydessä

Ilomantsin S-marketin tiloihin muutama viikko sitten ilmestynyt esirukouslaatikko ei ole jäänyt ihmisiltä huomaamatta.

– Kaikki saamani palaute on ollut positiivista, mitä tuolla kylillä liikkuessa olen kuullut, kertoo pastori Jani Vanhala, jonka ideasta koko homma lähti.

– Yritin keksiä jonkin tavan, jolla seurakunnassa vähemmän aktiiviset ihmisetkin pystyisivät lähestymään seurakuntaa matalalla kynnyksellä ja pyytämään esirukouksia.

Vanhala halusi tuoda esirukouslaatikon nimenomaan ihmisten arkiseen elämänpiiriin.

– Uskon että monellakin voi olla tarvetta esirukoukseen, mutta kynnys lähestyä seurakuntaa on korkea.

Kaupalta heltisi helposti lupa

Esirukouslaatikon sijoitus kauppaan ei missään vaiheessa kohdannut Ilomantsissa vastustusta. Kirkkoherra Mikko Tolonen samoin kuin muutkin seurakunnan työntekijät sekä seurakuntalaiset suhtautuivat Vanhalan mukaan ideaan positiivisesti. Kaupan taholtakin lupa heltisi helposti.

– Seurakuntalaiset itse kävivät keskustelemassa kaupassa, saisiko laatikon laittaa. Itsekin keskustelin myymäläpäällikön kanssa ja hän suhtautui tähän ihan luontevasti, Vanhala kertoo.

Laatikko on ollut paikoillaan vasta muutamia viikkoja. Kahtena ensimmäisenä viikkona ei rukouspyyntöjä tullut, mutta paikallislehdessä olleen jutun jälkeen muutamia pyyntölappuja jo löytyi.

– Mielenkiintoista oli, että pyynnöissä oli sellaisia asioita ja aiheita, joita ei varmastikaan olisi kirkkoon tuotu. Seurakunta-aktiivien pyynnöissä korostuvat hyvin paljon sairaudet. Näissä kaupan laatikon esirukouspyynnöissä oli nostettu esiin esimerkiksi lapsille ja nuorille tärkeitä asioita.

Laatikko voi innostaa myös spontaaniin rukoukseen

Markettiin tulleet esirukouspyynnöt luetaan normaaliin tapaan sunnuntain messussa.

Perinteisesti esirukouspyynnöt on Ilomantsissa jätetty suoraan papille, osa tulee kansliaan. Viikoittain niitä tulee muutamia kappaleita.

Vanhalasta on ollut mielenkiintoista nähdä, millaisia reaktioita esirukouslaatikko herättää. Hän ajattelee, että rukouslaatikko on konkreettinen merkki uskostamme.

– Se osuu ihmisten silmään, tekee uskon läsnä olevaksi. Rukouslaatikko tuo mieleen rukouksen mahdollisuuden. Vaikka ihminen ei edes tiputtaisi sitä esirukouslappua, hän saattaa itsekseen rukoilla, Vanhala arvelee.

Oven pieleen, kaapin sivulle sijoitettuun laatikkoon on penkillä istuskelijan helppo sujauttaa rukouspyyntö huomaamatta.

Vanhala ei ole kuullut, että vastaavia liikepaikoille sijoitettuja esirukouslaatikkoja olisi muualla maassa.

– En usko että Helsingissä voisi tuoda kauppaan tällaista laatikkoa, tai ainakin se herättäisi kritiikkiä ja ärtymystäkin.

Pieni rukouslaatikko saattaa merkitä eleenä hyvin paljon, koska siinä tulee hyvin konkreettisesti näkyviin uskon yliluonnollinen ulottuvuus.

– Se viestii, että ihan konkreettisesti uskomme, että rukous saattaa vaikuttaa meidän elämäämme.

Vanhalan mukaan kirkon sallitaan olla julki yhteiskunnassa eettisen sanomansa kautta, mutta kirkon yliluonnolliseen, mystiseen puoleen, kuten rukoukseen, suhtaudutaan varauksella.

Rituaalit tuovat turvaa, henkilökohtainen usko hämmentää

Ihmiset sietävät uskonnon näkyvyyttä arjessa silloin, kun se palvelee kulttuurisia tarpeita.

– Rituaaleista pidetään, sillä ne tuovat elämään järjestystä. Mutta sellainen uskonnollisuus, missä ollaan tekemisissä henkilökohtaisen Jumalasuhteen kanssa, se herättää melkein aina levottomuutta, Vanhala sanoo.

– Ehkä ihminen siinä joutuu kasvokkain todellisuuden perimmäisen luonteen kanssa, joutuu ottamaan kantaa, miten tämä asia sitten on.

Vanhalan mukaan Ilomantsissa usko hyväksytään paremmin osaksi arkipäivää kuin etelässä, myös se uskon yliluonnollinen puoli, mihin rukous kuuluu.

Itse hän uskoo vankasti, että rukoilemisesta on hyötyä.

– Olen nähnyt, että se toimii.

Pappi tutustuu seurakuntaansa uimahallin saunassa

Helsingistä Ilomantsiin 3,5 kuukautta sitten pastoriksi tullut Jani Vanhala kertoo tutustuneensa jo aika hyvin paikkakunnan ihmisiin.

– Oikeastaan paras paikka tutustua on ollut uimahallin sauna.

Ilomantsin evankelisluterilaisessa seurakunnassa on noin 4 000 jäsentä. Seurakuntaelämä on selkeästi aktiivisempaa kuin suurilla paikkakunnilla.

– Jumalanpalveluksissa vaihtelee osanotto, mutta noin 60 henkeä on viime aikoina messuissa pyörinyt. Vapaaehtoisten maallikkojen Majatalotoiminta vetää väkeä noin 90 henkeä, ja muutenkin on paljon erilaisia piirejä ja toimintaa, Vanhala iloitsee.

Kuva Helena Romppanen. Marketin esirukouslaatikko tyhjennetään aina kerran viikossa lauantaisin, kertoo seurakuntapastori Jani Vanhala.

Edellinen artikkeliViiniä ja virsiä – Alppilan kirkolla kokeillaan uutta toimintamuotoa
Seuraava artikkeliLutherista tekeillä pop-oratorio