Kanadalainen Erin Green työskentelee viestintäkoordinaattorina Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) toimipisteessä Brysselissä. Hän vieraili Suomessa kuluneella viikolla osallistuakseen Helsingin Kulttuurikeskus Sofiassa pidettyyn Euroopan kristillisen ympäristöverkoston kokoontumiseen.
– Kokouksen teemana olivat ilmastonmuutoksesta seuraavat kysymykset, erityisesti vesi. Tuntui hyvältä, kun tämän aihepiirin ympärillä oli koolla 80 henkeä eri eurooppalaisista kirkoista, Erin Green kertoo.
Green aloitti EKK:n palveluksessa vuonna 2014. Tänä lyhyenä aikana hän on nähnyt järjestön organisaatiomuutoksen.
– Tällä hetkellä hahmotamme itseämme uudelleen uudessa muodossa työn ohessa. Mutta työtä tehdään koko ajan. EKK ei ole olemassa itseään varten, vaan jäsenkirkkojaan varten. Järjestöllä on nyt laskutavasta riippuen kahdeksan tai yhdeksän keskeistä tehtäväkenttää. Voi sanoa, että meitä EKK:ssa työllistävät ne asiat, jotka ovat tällä hetkellä myös monien eurooppalaisten kirkkojen agendalla.
Näihin kuuluvat Greenin mukaan esimerkiksi ekumenia, sosiaaliset kysymykset, ilmastonmuutoksen seuraukset, muut ekologiset kysymykset, ihmisoikeudet, rauhantyö ja oikeudenmukaisuus-tematiikka.
Kaikkein tärkein asia myös EKK:lle on Greenin mukaan tällä hetkellä kuitenkin Euroopan ja Välimeren alueen pakolaiskriisi.
– Se vaikuttaa nyt Euroopassa kaikkeen, niin yhteiskuntaan, talouteen, kirkkojen elämään kuin jopa Brexitiinkin, Britannian mahdolliseen eroon EU:sta. Pakolaiskriisi ei lopu nähtävissä olevana ajanjaksona, Green toteaa.
Muita EKK:n asialistalla olevia asioita tällä hetkellä ovat Greenin mukaan myös kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen vainot maailmassa sekä islam Euroopassa.
EKK:n palveluksessa on Greenin mukaan Brysselissä kymmenen henkeä. Toinen pienempi toimipiste on Ranskan Strasbourgissa. Euroopan kirkkojen konferenssin uutena pääsihteerinä on tämän vuoden alusta lähtien työskennellyt suomalainen ortodoksi, isä Heikki Huttunen.
Ekumenian palveluksessa Atlantin molemmin puolin
Miten pohjoisamerikkalainen päätyi töihin eurooppalaiseen ekumeeniseen järjestöön?
– Olen työskennellyt koko työurani ekumenian parissa, esimerkiksi Kanadan kirkkojen neuvostossa ja Kanadan anglikaanisen kirkon viestinnässä. Kun EKK rekrytoi viestintäkoordinaattoria, ajattelin itsekin että tehtävään valitaan varmaan eurooppalainen. Yksi edellytys oli kuitenkin olla syntyperäinen englannin kielen puhuja, ja silloin hakijoiden määrä on jo pienempi. Iso osa EKK:n viestinnästä tapahtuu englanniksi.
Green on Kanadan yhdistyneen kirkon (United Church in Canada, UCC) jäsen. Hän on koulutukseltaan teologi ja viimeistelee Toronton yliopistossa teologian väitöskirjaansa. Papiksi häntä ei ole vihitty.
Pohjoisamerikkalaiselle Eurooppa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Valtavien etäisyyksien harvaan asutusta maasta tulevalle vanha maanosa uhkuu läheisyyttä ja moninaisuutta.
– Minusta eurooppalaiset eivät ymmärrä sitä, kuinka hemmoteltuja he tässä suhteessa ovat, Green naurahtaa.
Kanadalaiselle etäisyydet esimerkiksi Brysselistä ovat lyhyitä. Runsaan tunnin huokean lentomatkan päässä on monta eri maata, eri kulttuureja ja kieliä.
– Minusta te voisitte arvostaa tätä maanosanne mosaiikkia vähän enemmän. Meille pohjoisamerikkalaisille tällainen erilaisuus on tarjolla vasta huomattavan pitkän matkustamisen jälkeen.
Eurooppalaiset ihmiset vaikuttavat pohjoisamerikkalaisesta aluksi hieman sulkeutuneilta ja pidättyväisiltä. Naapurikansoista kerrotaan Greenin mukaan Euroopassa paljon vitsejä, joissa viljellään myös ikäviä stereotypioita.
– Ehkä se johtuu Euroopan historiasta. Täällä on sodittu menneisyydessä paljon, Erin Green arvelee.
Kuva: Jussi Rytkönen
Lue myös:
Heikki Huttunen: ”Jos EKK:ta ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä”
Heikki Huttusesta Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri