Tuleeko Suomeen ennenaikaiset vaalit? Millainen henkilö tarvitaan pääministeriksi? Miten käy kuntauudistuksen ja miten se vaikuttaa seurakuntarakenteiden uudistamiseen? Kotimaa Pro kysyi kommentteja neljän suurimman puolueen edustajilta. Heikki Arikalla (kok.), Ville Jalovaaralla (sd.), Simo Rundgrenilla ( kesk.) ja Kimmo Kivelällä (ps.) on vankkaa asiantuntemusta myös kirkollisista kysymyksistä. Heikki Arikka suree sitä, että seurakuntarakenteen uudistustyötä tehdään jo vanhentuneelta pohjalta.
”Eduskuntavaalit ovat liikaa pääministerivaalit”
Turun seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka johtaa Varsinais-Suomen Kokoomuksen piiriä. Hän on liki ainut piirijohtaja, joka on ilmoittanut, ketä hän tukee Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Arikan valittu on Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo, joka on niin ikään Varsinais-Suomesta.
Arikka kehuu Orpoa keskustelevaksi ja puolueessaan keskellä olevaksi. Hän on siis vähän Kataisen tyyppinen.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dosentti Ville Jalovaara on kaupunginvaltuutettuna Helsingissä (sd). Jalovaaran mielestä pääministeriksi pitäisi valita henkilö, joka on valmis sitoutumaan Kataisen aikana tehtyihin päätöksiin.
– Se olisi hankalaa, jos pääministeripuolue lähtee niistä henkilövaihdoksen jälkeen irrottautumaan.
Ylipäänsä Jalovaara näkee, että eduskuntavaalit ovat nykyisin liikaakin pääministerivaalit.
– Kannattaisi enemmänkin kiinnittää huomiota siihen, mitä puolueet ajavat. Henkilöityminen puoluejohtajiin on problemaattista, jos tulee tapa, että luovutetaan kesken. Sinänsä siinä, että hallitukset ja pääministerit vaihtuvat, ei ole mitään uutta. Kekkosen aikana oli lyhyitä hallituksia.
– Pääministerin vaihdoksessa on nyt paljon samoja piirteitä verrattuna siihen, kun Matti Vanhanen lähti 2010. Keskustalla tosin oli silloin vaikea tilanne, Kokoomuksella ei ole nyt samanlaista kriisitilannetta. En ajattele, että pääministerin vaihdos tuo vaaleja. Enemmänkin epävarmuutta liittyy Vihreiden Fennovoimaan suhtautumiseen, joka selviää tulevaisuudessa.
– Olisi hirveän tärkeätä, että hallitus pysyisi kasassa tämän vaalikauden. Ongelmat eivät ratkea ennenaikaisilla vaaleilla, Jalovaara paaluttaa.
”Kataisen seuraajalta vaaditaan joukkuepelitaitoja ja tahtojohtajuutta”
Keskustan kansanedustaja, pappi, Simo Rundgren toteaa, että on vaikea ennustaa, miten hallituksen käy.
– Yleensä on niin, että kun tulee uusi pääministeri, hän haluaa viimeisenkin vuoden toimia. Paljon riippuu siitä, millaisen päätöksen Kataisen jälkeen tuleva pääministeri tekee. Jos hän tekee päätöksen, että jatketaan, hallitus jatkaa. Hänestä se on aika olennaisesti kiinni, Rundgren pohtii.
– Mikäli hallituspuolueiden edustajat eivät aloita ”kapinaa”, niin uutta hallitusta ei tule, toteaa toinen pappi, perussuomalainen kansanedustaja Kimmo Kivelä ytimekkäästi.
Hänen mielestään Kataisen seuraajalta vaaditaan etenkin joukkuepelitaitoja, malttia, pitkää pinnaa sekä tahtojohtajuutta.
Suuret asiat hoidossa vai levällään?
Yksi mielenkiintoinen muuttuja on myös demarien puheenjohtajapeli. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne on ollut jonkinnäköisessä gallup-johdossa verrattuna istuvaan puheenjohtajaan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaiseen.
Kokoomuslainen Arikka uskoo, että mikäli Rinne valitaan, SDP:n äänenpainot tiukkenevat. Hänen mielestään Rinne on tällä hetkellä vahvoilla.
Ville Jalovaara ei ota demarien puheenjohtajaan kantaa. Hän tukee sitä, kuka valitaan. Vaikka Rinne seuraisi Urpilaista puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä, Jalovaara uskoo, että nykyinen hallitus jatkaa vaalikauden loppuun. Rinne on jo todennut, ettei hallitusohjelmaa tarvitsisi repiä auki.
Rundgren toteaa, ettei hänellä ole sellaista kristallipalloa, josta näkisi SDP:n tulevan puheenjohtajan. Hän uskoo, että jos Urpilainen voittaisi, se vahvistaisi tämän asemaa ja tekisi hänestä erittäin vahvan johtajan demareissa.
Kimmo Kivelän mielestä hallituksen hoitamat suuret asiat ovat yhä täysin levällään.
– Sote-ratkaisu esimerkiksi on vasta karkea raami.
Kilpailevan oppositiopuoleen Keskustan Simo Rundgren katsoo niin ikään, että suurin osa tavoitteista on hallitukselta toteutumatta.
– Jos hallitus itse katsoo, että tehtävät on tehty, hallituksen kannattaisi itse arvioida, mitä sitten seuraava vuosi meinataan tehdä, jos tehtävät on tehty, Rundgren piikittelee.
– Henkilökohtaisesti näen, että paljon tehtävää on. Täytyy vaan toivoa, että toimintakykyinen hallitus reippaasti tarttuu näihin Suomen isoihin ongelmiin. Emme ole päässeet kasvu-uralle niin, että työpaikkoja syntyisi ja pystyttäisiin vientiä lisäämään sekä viennin ja tuonnin epäsuhtaa korjaamaan. Tuntuu oudolta, että hallitus sanoo, että tehtävät on tehty, kun sotessakin on vasta iso linja tehty, mutta käytännön organisointi on tekemättä.
– Ylipäätään Suomi tarvitsee jatkossa pääministerin ja hallituksen, jolla on selkeä visio siitä, miten Suomi nostetaan tästä tilanteesta yhdessä suomalaisten kanssa. En puhu nyt kokoomuslaisesta pääministeristä vaan katson jo vähän eteenpäin.
Heikki Arikka katsoo luonnollisesti Kataisen tapaan, että hallitus on saanut tehtyä hallitusohjelman suuria linjoja koskevat päätöksensä, vaikka esimerkiksi sote-ratkaisun käytännön kysymykset ovat vielä Arikankin mukaan auki.
– Budjettiäänestykset ja kaikki muut mahdolliset pitää vielä käydä. Toimeenpano on pahasti kesken, mutta linjaukset ovat valmiit, toteaa Ville Jalovaara ja muistuttaa, että tulevan pääministerin pitää olla sitoutunut Kataisen aikana tehtyihin päätöksiin.
”Kirkon asiat eivät ole olleet paljon esillä tällä hallituskaudella”
Vaikka pääministeri vaihtuu vasta kesällä, jo nyt voitaneen arvioida, miten hallitus on Kataisen johdolla suhtautunut kirkkoon tai millainen hallitus on ollut kirkon kannalta. Kimmo Kivelä tekeekin heti yleishuomion, ettei kirkkoon liittyviä asioita ole kovin keskeisesti ollut esillä tämän hallituksen aikana.
– En ainakaan näe, että hallitus olisi aiheuttanut mitään ongelmia suhteessa kirkkoon, Ville Jalovaara kuittaa.
Kirkon saama osuus yhteisöverosta on muuttumassa valtionavuksi.
– Yhteisöveroasiaa uudistetaan käsittääkseni ihan hyvässä dialogissa kirkon kanssa, Jalovaara otaksuu.
Hän puhuu kirkon ja valtion rinnakkainelosta myös kohteliaana rinnalla kulkemisena.
– Ei ole kirkko ollut hirveän aktiivinen hallituksen suuntaan.
”Kirkko rakentaa uutta seurakuntarakennetta vanhentuneen kuntamallin pohjalta”
Arikan mielestä hallitus on ollut kohtuullinen kirkon kannalta.
– Kirkko tuntuu olevan elämässä jotenkin koko ajan vähän niin kuin sivuraiteella. Kuntauudistus on nyt jo muuttanut muotoaan. Samaan aikaan käydään seurakuntarakennekeskustelua. Kuntarakennekeskustelu taas on siirtynyt toiselle tasolle. Se on erilainen nyt kuin mitä hallitus lähti tavoittelemaan. Nyt taas kirkolliskokous keskustelee muutaman vuoden takaisen lähtötilanteen tasolta, Arikka suree.
Hän viittaa siihen, että aiemmin kuntarakenneratkaisu ja sote-ratkaisu kulkivat käsi kädessä. Myöhemmin sote irtaantui kuntauudistuksesta.
– Tästä seuraa, että kuntarakennekeskustelu ei ole enää niin keskeinen. Kirkko taas rakentaa yhä mallia sen varaan, että kuntaliitoksia tehdään runsaasti, vaikka sellaisia suurkuntia tuskin tulee, joita aikanaan mietittiin. Seurakunnille kaavailtu yhtymärakenneratkaisu taas lähtee siitä, että on suurkuntia.
Arikka ei kuitenkaan jää tähän. Kirkon jäsenmäärän putoaminen on niin voimakas, että kirkon pitää ehdottomasti tehdä rakennemuutos.
– Keskustelu pitää irrottaa kuntarakennemallista ja pohtia miltä kirkko näyttää jäsenmäärältään 30-40 vuoden päästä. Pitää tehdä oma malli ja lähteä purkamaan monikerroksista ja hajanaista kirkollista hallintoa. Julkishallinnon tehtävät pitäisi irrottaa perusseurakuntatyöstä.
”Kirkolla oltava rohkeutta kulkea vastavirtaan”
Jalovaarakin näkee, että seurakuntarakenneuudistukselle on tarvetta, olipa kuntauudistuksen tilanne mikä hyvänsä.
– Kirkon taloudellinen tilanne muuttuu koko ajan, tulee ihan uudenlaisia haasteita, jäsenkato on ollut jatkuva. Kirkon pitää muutenkin toimia tässä ajassa eri tavalla pystyäkseen kohtaamaan modernin ajan ihmisiä.
Kimmo Kivelän viesti kuntauudistuksiin on napakka: pakkoliitoksia ja sanelua on vältettävä. Kirkolle hänellä on rakenneuudistusten keskellä yksi viesti.
–Toivoisin kirkolta rohkeampaa uskallusta kulkea vastavirtaan ajan henkeä myötäilemättä.
”Kotiseurakunta äärettömän arvokas”
Simo Rundgren toteaa, että sote-järjestelmä astuu voimaan 2017. Sen jälkeen kunnat heräävät uuteen aikaan, jolloin niiden budjetista 60 prosenttia on otettu pois.
– Kunnille jää olennaisia tehtäviä. Sivistystoimen ja elinkeinotoimen hoitaminen jää kuntiin paikallistasolle. Sinne jää ihan riittävästi tehtäviä.
Rundgrenin ajattelun peruslähtökohta on ollut, että seurakuntarakenteen ei tarvitse noudattaa kuntarakennetta.
– Ihmiset tarvitsevat kiinnittymiskohtia, kotiseurakunta on äärettömän iso arvo. Toinen asia on se, kun on taloudellisia vaikeuksia ylläpitää rakennetta, on myös mahdollista tehdä seurakuntien välistä yhteistyötä.
Rundgren tosin sanoo myös, että totta kai kirkko joutuu seuraamaan yleistä yhteiskuntarakenteen kehitystä.
– Kannattaisi aina lähteä kirkon omasta tehtävästä. Siinä yhteisöllisyys on äärettömän tärkeätä.