Uskonnolliset tunteet kuuluvat niin syvästi ihmisyyteen, että ne vertautuvat ruumiilliseen koskemattomuuteen, sanoo teologi ja filosofi Petri Järveläinen. Hän ei poistaisi uskonrauhan suojaa lainsäädännöstä mutta muotoilisi lakia uudelleen Jumalan pilkan osalta.
– Voi kysyä onko Jumalan pilkkaa kieltää Jumalan pilkka. Mestari Eckhartin mukaan Jumalaa ylistetään, kun häntä pilkataan. Käytännössä rikoslaissa kielletään ihmisten uskonnollisten käsitysten halventava arvostelu. Se ei ole erityisen osuva ajatus edes kristillisen perinteen näkökulmasta. Olisi hyvä, että lakia muotoiltaisiin uudestaan, Järveläinen sanoo.
Jumalan pilkan poistaminen ei Järveläisen mukaan tarkoita sitä, etteikö oikeutta harjoittaa uskontoa pitäisi edelleen turvata lailla.
– Olisi hyvä, että lainsäädännössä taattaisiin se, että uskonnolliseen vakaumukseen suhtauduttaisiin toisenlaisella pieteetillä kuin vaikkapa siihen millaisia viikkolehtiä ihminen tilaa kotiinsa. Uskonnolliset tunteet ovat niin inhimillisyyteen kuuluvia, että ne ovat lähinnä verrattavissa seksuaaliseen koskemattomuuteen. Tällainen uskonnollinen koskemattomuus olisi hyvä kirjata lakiin aivan samalla tavalla kuin oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen.
– Uskonrauhan turvaaminen lähtee viime kädessä liikkeelle kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista mihin Suomi on sitoutunut. Meidän on vaikea mieltää sitä, että monissa maissa vainotaan ihmisiä heidän uskontonsa takia, kun Suomessa ei ole ollut varsinaista uskonnollista vainoa.
– Uskonnonvapautta ei ole kirjattu ihmisoikeussopimuksiin sen takia, että niiden jotka eivät ole uskonnollisia, ei tarvitsisi olla missään tekemisissä uskontojen kanssa. Meillähän on levinnyt tällainen käsitys, joka on juuri päinvastainen kuin uskonnonvapauden ihmisoikeustausta.
Rikoslain 17 luvun 10 pykälässä todetaan seuraavaa:
Joka
1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Uskonrauhapykälän poistamista lainsäädännöstä on esittänyt kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps). Pykälää on pitänyt tarpeettomana myös Itä-Suomen prosessi- ja rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
Lue myös: Halla-aho kumoaisi uskonrauhapykälän
Professori poistaisi uskonrauhapykälän
Kansliapäällikkö: Uskonrauhan suojaaminen rikoslailla yhä perusteltua