Diakonia
tarkoittaa kristilliseen uskoon ja rakkauteen perustuvaa palvelua. Diakonia on tapana jakaa kolmen osaan, karitatiiviseen, liturgiseen ja yhteiskunnalliseen diakoniaan. Arkikielessä diakonialla tarkoitetaan ensimmäistä eli hädänalaisten konkreettista auttamista.
Diakoni
on henkilö, joka on suorittanut sosiaalialan koulutuksen ja hankkinut kirkollisen pätevyyden. Diakoneja koulutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Diakonissa
on henkilö, jolla on sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tutkinto ja kirkollinen pätevyys. Diakonissoja koulutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Diakoniatyö nykymuodossaan lähti liikkeelle diakonissojen koulutuksesta.
Diakonaatti
on hengellinen palveluvirka, mutta se on erillään varsinaisesta papin virasta. Diakonaatista on Suomen kirkossa puhuttu parikymmentä vuotta, mutta siitä vallitsee yhä hämmennys. Ketkä kuuluisivat diakonaattiin? On esitetty, että diakonaattiin voitaisiin vihkiä henkilö, jolla on koulutus seurakunnan lehtorin, kanttorin, diakoniatyöntekijän, nuorisotyönohjaajan, lähetyssihteerin, lapsityönohjaajan tai lapsityönjohtajan virkaan, ja joka on diakonaatin alaan kuuluvassa tehtävässä virka- tai työsuhteessa seurakuntaan, seurakuntayhtymään, kirkkohallitukseen, tuomiokapituliin, kirkon lähetysjärjestöön tai kirkkojärjestyksessä tarkoitettuun muuhun kristilliseen yhteisöön. Asian käsittely on yhä kesken kirkon hallintoelimissä.