Tuore hallitus on kaavaillut isoja säästöjä korkeakouluille. Se on myös pyytänyt hyvätuloisia osallistumaan taloustalkoisiin, ja jotkut ovatkin jo luvanneet lahjoituksia koulutukselle ja tieteelle. Miten käy teologisen tieteenalan, kiinnostaako se lahjoittajia.
Julkisuudessa on ollut esillä tieteenharjoittajia, jotka ovat epäilleet, että lahjoitukset menisivät suurimmaksi osaksi esimerkiksi teknisille aloille. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg on kuitenkin luottavainen.
– Teologisella ja humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alalla on tuettavia aiheita. Eivät ihmiskunnan suuret haasteet liity vain teknisiin kysymyksiin. Ihmisryhmien toimeentulo keskenään on ihan yhtä vakava kysymys kuin ilmastonmuutos. Liike-elämää nämä alkavat kiinnostaa, koska ne toimivat globaalisessa ympäristössä, hän uskoo.
Muutama vuosi sitten toteutetun yliopistouudistuksen myötä yliopistot etsivät nyt yhä enemmän rahaa yksityiseltä sektorilta. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on vasta nyt lähdössä toden teolla varainhankintamarkkinoilla liikkeelle. Aiemmin instrumenttina on ollut lähinnä vaatimaton teologinen rahasto, josta on jaettu matka- tai pro gradu -tutkielmastipendejä.
Nyt tiedekunta on mukana Helsingin yliopiston yhteisessä 375-vuotisjuhlakeräyksessä. Teologisen tiedekunnan keräyskohde on uskonnollisten konfliktien ja uskontodialogin tutkimus.
– Tässä yhteydessä on tarkoitus tuoda näkyväksi, että uskonnolla on merkittävä rooli konfliktien ratkaisijana.
Maisterin tutkinto yhä tarpeen
Tällä hetkellä yliopistolla vasta aletaan pohtia, mitä Sipilän hallituksen rajut leikkaukset tarkoittavat käytännössä, Ismo Dunderberg kertoo.
Dunderberg pitää todennäköisenä, että leikkaukset herättävät keskustelua yliopiston rakenteista ja epäilemättä siitäkin, pitäisikö nykyistä tiedekuntajakoa muuttaa hallinnon tehostamiseksi.
Vaikka hallitusohjelma on koulutukselle ja korkeakouluille ankara, Dunderberg muistuttaa, että yksityishenkilöille on luvattu ottaa käyttöön verovähennysoikeus korkeakouluille annettavista lahjoituksista.
Uusi hallitus on myös ilmoittanut pyrkivänsä parantamaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi töihin jo kandidaatintutkinnon tehtyään. Nykyään tähdätään yleensä maisterin tutkintoon.
Dunderbergin mukaan kandidaattina työhön -käytäntö ei istu teologiseen tiedekunnan pääkoulutusaloihin.
– Kirkon viroissa ja koulun työssä uskonnonopettajina tarvitaan taitoja, joita syntyy nimenomaan maisterivaiheessa. Kirkolla on yhä aika merkittävä asema yhteiskunnassa. Sen tehtävissä on edelleen hyötyä maisterin tutkinnosta. Opettajakoulutuksemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Kaikkialla on hyvin koulutetut opettajat, mikä on keskeinen suomalainen arvo. Jos siitä halutaan pitää kiinni, maisterin tutkinto on tarpeellinen.
Kuva: Joona Raudaskoski