Aila Lauha ei lämpene ministeriön työryhmän korkeakouludiplomiesitykselle. Ainakaan teologiselle koulutusalalle ne eivät sovi, Lauha katsoo.
Korkeakouluihin esitetään nykyisten tutkintojen osista muodostuvia, uudenlaisia kokonaisuuksia – korkeakouludiplomeja. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.) viime viikolla.
Työryhmä ehdottaa, että vuosina 2013 – 2018 toteutettaisiin kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeita”. Kokeilun tavoitteena olisi selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille, nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeammille kokonaisuuksille eri aloilla.
– Joillekin alueille tällaiset diplomit saattavat sopia, mutta teologisen koulutuksen kannalta ajatus on mahdoton eikä sitä ole meille tarjottukaan, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Aila Lauha sanoo.
– Me katsomme, että vasta kokonainen maisterin tutkinto tuottaa sellaista uskonnon asiantuntijuutta, jolla on yhteiskunnassa merkitystä. Tämä diplomi olisi liian kapea ja pinnallinen.
Lauha muistuttaa kuitenkin, että yliopistojen on etsittävä keinoja opiskeluaikojen lyhentämiseen nykyisestä.
– Siihen tiedekunta pyrkii koko ajan, hyvässä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto eivät kannata diplomeja. Ne olisivat henkilöstölle kohtuuton vaatimus. Ne kannattavat avoimen yliopiston ja yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toiminnan kehittämistä.