Oikeusministeriössä pohditaan pitäisikö valtion pyytää anteeksi saamelaisväestön sortamista. Ministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan valtio on taipunut anteeksipyyntöön vain kerran aikaisemmin, kun se pahoitteli juutalaisten luovuttamista Saksaan 1940-luvulla.
– Siltä osin kun esimerkiksi saamelaisten perheitä hajotettiin ja lapsia pakkokoulutettiin, on helppo sanoa, että kaikki meni todella väärin ja siinä ei ole mitään puolusteltavaa, Brax sanoo.
Osa kysymyksistä on hänen mukaansa monisyisempiä, kuten esimerkiksi edelleen pohdinnan alla oleva kysymys alkuperäiskansan oikeudesta hallita maataan.
– Jos anteeksipyyntöön päädytään, pitäisi olla selvää mistä kaikesta pyydetään anteeksi ja mistä sitten haetaan vain ratkaisuja, jotka olisivat muun muassa ihmisoikeussopimusten mukaisia.
Kirkko valmistelee anteeksipyyntöä saamelaisilta heidän kansallispäivänään 6. helmikuuta 2012. Norjassa aikanaan kirkko pyysi saamelaisilta anteeksi, mikä johti myös valtiovallan anteeksipyyntöön.
Oulun piispa Samuel Salmen mukaan Suomi voisi ottaa Norjasta esimerkkiä.
– Kyllä tässä katseet kääntyvät myös valtiovallan ulostulon puoleen. Kirkko voi aloittaa keskustelun, muttei voi toimia valtiovallan puolesta. Toivoisin, että yhteiskunnan puoleltakin huomataan, ettei kaikki ole kunnossa, viittaan tässä esimerkiksi kielikysymykseen, Salmi sanoi Kotimaa24:n haastattelussa lokakuussa.
Suomi, Ruotsi ja Norja pääsivät maanantaina yhteisymmärrykseen pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelusta. Valtioiden lisäksi vuoden 2011 alusta alkaviin neuvotteluihin osallistuvat myös saamelaiskäräjät.